Digitaalinen ohjelmistoratkaisu reaaliaikaisen työmaaviestinnän tuottamiseksi
Harju, Hanna (2021)
Harju, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074707
Tiivistelmä
Rakennusalan tehokkuus perustuu työajan tehokkuuteen eli toisin sanoen hukka-ajan minimointiin. Rakennushankkeissa on useita toimivia osapuolia, joiden välisen yhteistyön tulisi toteutua saumattomasti. Jos näiden välillä esiintyy ongelmia tiedonsiirrossa, hukataan aikaa sekä rahaa. Tiedonsiirron ongelmat laskevat tuottavuutta ja sitä kautta heikentävät kannattavuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää olemassa olevaa digitaalista ohjelmistoratkaisua työmaan viestintäongelmien ratkaisemiseksi. Toimeksiantaja tutkimukselle oli rakennusalan yritys, jonka tietoja ei tuoda julki tässä työssä. Käytännön tasolla, opinnäytetyö tarjoaa toimeksi antavalle yritykselle yhtenäisen viestintäkanavan kaikille rakennustyömaalla työskenteleville toimijoille. Tavoitteena on automatisoida manuaalisia työvaiheita ja vapauttaa henkilöstöresursseja arvoa tuottavaan työhön.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, jonka tavoitteet syntyivät työelämän todellisista tarpeista. Yrityksellä oli todettu olevan tiedonsiirtoon liittyviä ongelmia, jotka muodostuivat käytössä olevista erilaisista viestintäkanavista ja -tavoista. Nämä aiheuttivat reaaliaikaisen tiedon puutetta työmaan henkilöstön sekä työnjohdon välillä. Tällä opinnäytetyöllä pyrittiin löytämään vastauksia kysymyksiin mitä sekä miten työmaatietoa halutaan tuottaa, jotta se tuo parhaan mahdollisen hyödyn yritykselle.
Opinnäytetyössä kehitetään ja tuotetaan ratkaisua työelämässä esille tulleeseen konkreettiseen ongelmaan, joten tutkimusstrategiaksi määräytyi toiminnallinen tutkimus. Lähtötilanteen kuvaus tiivistyi SWOT-analyysiksi eli kehittämisongelmaa hahmoteltiin vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien sekä uhkien näkökulmasta.
Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä kyselytutkimusta. Teemahaastatteluntavoitteena oli kartoittaa lähtötilannetta, täsmentää kehittämisongelmaa sekä määritellä tarpeet. Haastattelun tuloksien analysoinnin jälkeen asetettiin konkreettiset tavoitteet hankkeelle. Haastatteluun valittiin yrityksen työnjohto ja loppuarvioinnin kyselytutkimukseen valikoitui työnjohdon lisäksi järjestelmän loppukäyttäjät eli työmaahenkilöstö. Loppuarvioinnin tuloksia analysoitiin käyttäen vertailukohteena lähtötilanteessa määriteltyä SWOT-analyysiä.
Opinnäytetyön tuloksena luotiin yritykselle räätälöity ohjelmistoratkaisu, joka tuotti reaaliaikaista tietoa työmaan tapahtumista. Näillä toiminnoilla saatiin minimoitua viestintäongelmia ja sitä kautta tehostettua työmaatuotannon ohjausta. Kirjallisen osuuden tarkoituksena oli enemmänkin kuvata hankkeen etenemistä tutkimuksellisesta näkökulmasta, kuin kuvata itse käytännön toteutusta vaihe vaiheelta. Kirjallinen osuus avaakin enemmän tutkimuksen taustaa sekä tarpeellisuutta ja ratkaisussa onnistumista tutkimustuloksiin pohjautuen. Lisäksi tietoperustassa perehdyttiin yleisellä tasolla sisäiseen viestintään, digitaalisuuteen, tuottavuuteen, muutosjohtamiseen sekä tietosuojaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää olemassa olevaa digitaalista ohjelmistoratkaisua työmaan viestintäongelmien ratkaisemiseksi. Toimeksiantaja tutkimukselle oli rakennusalan yritys, jonka tietoja ei tuoda julki tässä työssä. Käytännön tasolla, opinnäytetyö tarjoaa toimeksi antavalle yritykselle yhtenäisen viestintäkanavan kaikille rakennustyömaalla työskenteleville toimijoille. Tavoitteena on automatisoida manuaalisia työvaiheita ja vapauttaa henkilöstöresursseja arvoa tuottavaan työhön.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, jonka tavoitteet syntyivät työelämän todellisista tarpeista. Yrityksellä oli todettu olevan tiedonsiirtoon liittyviä ongelmia, jotka muodostuivat käytössä olevista erilaisista viestintäkanavista ja -tavoista. Nämä aiheuttivat reaaliaikaisen tiedon puutetta työmaan henkilöstön sekä työnjohdon välillä. Tällä opinnäytetyöllä pyrittiin löytämään vastauksia kysymyksiin mitä sekä miten työmaatietoa halutaan tuottaa, jotta se tuo parhaan mahdollisen hyödyn yritykselle.
Opinnäytetyössä kehitetään ja tuotetaan ratkaisua työelämässä esille tulleeseen konkreettiseen ongelmaan, joten tutkimusstrategiaksi määräytyi toiminnallinen tutkimus. Lähtötilanteen kuvaus tiivistyi SWOT-analyysiksi eli kehittämisongelmaa hahmoteltiin vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien sekä uhkien näkökulmasta.
Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä kyselytutkimusta. Teemahaastatteluntavoitteena oli kartoittaa lähtötilannetta, täsmentää kehittämisongelmaa sekä määritellä tarpeet. Haastattelun tuloksien analysoinnin jälkeen asetettiin konkreettiset tavoitteet hankkeelle. Haastatteluun valittiin yrityksen työnjohto ja loppuarvioinnin kyselytutkimukseen valikoitui työnjohdon lisäksi järjestelmän loppukäyttäjät eli työmaahenkilöstö. Loppuarvioinnin tuloksia analysoitiin käyttäen vertailukohteena lähtötilanteessa määriteltyä SWOT-analyysiä.
Opinnäytetyön tuloksena luotiin yritykselle räätälöity ohjelmistoratkaisu, joka tuotti reaaliaikaista tietoa työmaan tapahtumista. Näillä toiminnoilla saatiin minimoitua viestintäongelmia ja sitä kautta tehostettua työmaatuotannon ohjausta. Kirjallisen osuuden tarkoituksena oli enemmänkin kuvata hankkeen etenemistä tutkimuksellisesta näkökulmasta, kuin kuvata itse käytännön toteutusta vaihe vaiheelta. Kirjallinen osuus avaakin enemmän tutkimuksen taustaa sekä tarpeellisuutta ja ratkaisussa onnistumista tutkimustuloksiin pohjautuen. Lisäksi tietoperustassa perehdyttiin yleisellä tasolla sisäiseen viestintään, digitaalisuuteen, tuottavuuteen, muutosjohtamiseen sekä tietosuojaan.