Työnantajamielikuvan hyödyntäminen opiskelijoiden näkökulmasta sosiaalisessa mediassa Case: IKEA OY
Dogan, Delal; Duygu, Akturk (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296570
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi IKEA OY. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation ulkoisen työnantajamielikuvan nykytila sekä sosiaalisen median käyttö kohderyhmän keskuudessa. Kohderyhmäksi opinnäytetyössä valitsimme Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tavoitteena oli selvittää, mitä sosiaalisen median kanavia opiskelijat käyttävät aktiivisesti ja mielikuvia toimeksiantajaorganisaatiosta.
Tietopohja muodostuu työnantajamielikuvasta, sosiaalisesta mediasta ja rekrytoinnista. Työnantajamielikuvan luvussa käsitellään nykypäivän työnantajamielikuvan luomisen sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Sosiaalinen media -luvussa käydään läpi tilastokeskuksen seuratuimpia yhteisöpalveluja Suomessa sekä sosiaalinen media osana rekrytointiprosessia. Tietopohjassa hyödynnettiin pääasiassa alan kirjallisuutta ja verkkoaineistoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kahta eri menetelmää, kyselyä ja benchmarkingia. Kyselymenetelmässä käytimme verkkopohjaista lomaketta, joka lähetettiin Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden ihanteellista työnantajamielikuvaa, somekanavien aktiivista käyttöä ja Ikean ulkoisen työnantajamielikuvan nykytila.
Benchmarking avulla tutkimme kolmen eri kansainvälisen organisaation some kanavia. Tarkoituksena benchmarkkaamisessa oli tutkia ja selvittää vertailtavien organisaatioiden some kanavien sisältöjä, viestintää ja aktiivisuutta työnantajamielikuvaan perustuen.
Tutkimuksen tulosten avulla saatiin selville Ikean ulkoisen mielikuvan olevan positiivinen opiskelijoiden näkökulmasta, mutta työpaikkana organisaatio ei herättänyt samalla tasolla kiinnostusta. Voidaan todeta, että opiskelijoita kiinnostaa enemmän uramahdollisuudet ja eri työtehtävät kohdeyrityksessä. Yleisimmin aktiivisesti käytetyt some kanavat olivat Instagram ja Facebook. Kehitysehdotukset painottuvat työnantajamielikuvan kehittämiseen hyödyntämällä sosiaalista mediaa.
Tietopohja muodostuu työnantajamielikuvasta, sosiaalisesta mediasta ja rekrytoinnista. Työnantajamielikuvan luvussa käsitellään nykypäivän työnantajamielikuvan luomisen sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Sosiaalinen media -luvussa käydään läpi tilastokeskuksen seuratuimpia yhteisöpalveluja Suomessa sekä sosiaalinen media osana rekrytointiprosessia. Tietopohjassa hyödynnettiin pääasiassa alan kirjallisuutta ja verkkoaineistoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kahta eri menetelmää, kyselyä ja benchmarkingia. Kyselymenetelmässä käytimme verkkopohjaista lomaketta, joka lähetettiin Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden ihanteellista työnantajamielikuvaa, somekanavien aktiivista käyttöä ja Ikean ulkoisen työnantajamielikuvan nykytila.
Benchmarking avulla tutkimme kolmen eri kansainvälisen organisaation some kanavia. Tarkoituksena benchmarkkaamisessa oli tutkia ja selvittää vertailtavien organisaatioiden some kanavien sisältöjä, viestintää ja aktiivisuutta työnantajamielikuvaan perustuen.
Tutkimuksen tulosten avulla saatiin selville Ikean ulkoisen mielikuvan olevan positiivinen opiskelijoiden näkökulmasta, mutta työpaikkana organisaatio ei herättänyt samalla tasolla kiinnostusta. Voidaan todeta, että opiskelijoita kiinnostaa enemmän uramahdollisuudet ja eri työtehtävät kohdeyrityksessä. Yleisimmin aktiivisesti käytetyt some kanavat olivat Instagram ja Facebook. Kehitysehdotukset painottuvat työnantajamielikuvan kehittämiseen hyödyntämällä sosiaalista mediaa.