Biojalostamon kasvihuonekaasupäästölaskuri
Soronen, Lauri (2022)
Soronen, Lauri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108323
Tiivistelmä
Ihmisen toiminnan seurauksena vapautuvat kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmastonmuutosta. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ilmastotietoisuuden kasvaessa siirrytään kohti vähäpäästöisempää tuotantoa. Tämä edellyttää toiminnan päästöjen tuntemista. Kiristyvä lainsäädäntö yhdessä kuluttajien vaatimusten kanssa ohjaa rahoitusta vähäpäästöisiin tekniikoihin. Näistä syistä Chempolis ja sen asiakkaat haluavat tietää biojalostamon kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjen selvittämiseksi tässä työssä tehtiin kasvihuonekaasupäästölaskuri, jolla voidaan laskea vaivattomasti biojalostamon päästöt myyntityön tueksi. Kun tunnetaan päästöt, voidaan päästövähennystoimet kohdentaa oikein.
Työ toteutettiin suurelta osin kirjallisuusselvityksenä. Kirjallisuudesta selvitettiin kasvihuonekaasut ja niiden päästöt maailmalla. Merkittävimmät kasvihuonekaasut, joihin ihmisen toiminnalla on vaikutusta, ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja fluoratut hiilivedyt. Työssä esiteltiin myös ilmastokeskustelussa ja päästölaskennassa käytettävät yleiset termit. Päästölaskennan kannalta oleellisimmat ovat lämmityspotentiaali, hiilidioksidiekvivalentti, päästökerroin ja hiilijalanjälki.
Työssä käydään läpi ilmastosäädäntöä kansainvälisellä ja Euroopan unionin tasolla, sillä nämä ohjaavat päätöksentekoa sekä päästölaskentaa. Säädöksillä ohjataan toimintaa vähäpäästöisempää suuntaan asettamalla tarve ja luomalla vakautta investoinneille. Tärkeimpiä kansainvälisiä sopimuksia on ilmastopuitesopimus, jolla tavoitellaan ihmiskunnan toiminnasta syntyvien päästöjen vakauttamista vaarattomalle tasolle. Biojalostamon kannalta oleellinen säädös on uusiutuvan energian direktiivi, joka asettaa tavoitteet uusiutuvan energian käytölle Euroopan unionissa.
Chempoliksen biojalostamoteknologia esitellään työssä yhdessä biojalostamon päästölähteiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan yleisesti päästölaskentaperiaatteita ja GHG-protokollan ja uusiutuvan energian direktiivin näkökulmasta huomioiden myös päästöjen allokointi tuotteille. Tämä oli tärkeä osa, sillä biojalostamo tuottaa monia tuotteita. GHG-protokolla on laaja-alaisempi ja kansainvälinen menetelmä, mutta direktiivin mukaista laskentaa tarvitaan EU:n alueella biopolttoaineille. Molemmat menetelmät sisällytettiin laskuriin, jolloin voidaan tarpeen mukaan valita käytettävä menetelmä. Päästölaskuri toteutettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Päästölaskuriin kerättiin päästökertoimet kirjallisuudesta.
Päästölaskurin tulokset osoittavat Chempoliksen biojalostamon olevan vähäpäästöinen. Suurimmat päästölähteet sijaitsevat biojalostamon prosessin ulkopuolella kemikaalien ja raaka-aineiden arvoketjussa. Biojalostamon avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.
Työ toteutettiin suurelta osin kirjallisuusselvityksenä. Kirjallisuudesta selvitettiin kasvihuonekaasut ja niiden päästöt maailmalla. Merkittävimmät kasvihuonekaasut, joihin ihmisen toiminnalla on vaikutusta, ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja fluoratut hiilivedyt. Työssä esiteltiin myös ilmastokeskustelussa ja päästölaskennassa käytettävät yleiset termit. Päästölaskennan kannalta oleellisimmat ovat lämmityspotentiaali, hiilidioksidiekvivalentti, päästökerroin ja hiilijalanjälki.
Työssä käydään läpi ilmastosäädäntöä kansainvälisellä ja Euroopan unionin tasolla, sillä nämä ohjaavat päätöksentekoa sekä päästölaskentaa. Säädöksillä ohjataan toimintaa vähäpäästöisempää suuntaan asettamalla tarve ja luomalla vakautta investoinneille. Tärkeimpiä kansainvälisiä sopimuksia on ilmastopuitesopimus, jolla tavoitellaan ihmiskunnan toiminnasta syntyvien päästöjen vakauttamista vaarattomalle tasolle. Biojalostamon kannalta oleellinen säädös on uusiutuvan energian direktiivi, joka asettaa tavoitteet uusiutuvan energian käytölle Euroopan unionissa.
Chempoliksen biojalostamoteknologia esitellään työssä yhdessä biojalostamon päästölähteiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan yleisesti päästölaskentaperiaatteita ja GHG-protokollan ja uusiutuvan energian direktiivin näkökulmasta huomioiden myös päästöjen allokointi tuotteille. Tämä oli tärkeä osa, sillä biojalostamo tuottaa monia tuotteita. GHG-protokolla on laaja-alaisempi ja kansainvälinen menetelmä, mutta direktiivin mukaista laskentaa tarvitaan EU:n alueella biopolttoaineille. Molemmat menetelmät sisällytettiin laskuriin, jolloin voidaan tarpeen mukaan valita käytettävä menetelmä. Päästölaskuri toteutettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Päästölaskuriin kerättiin päästökertoimet kirjallisuudesta.
Päästölaskurin tulokset osoittavat Chempoliksen biojalostamon olevan vähäpäästöinen. Suurimmat päästölähteet sijaitsevat biojalostamon prosessin ulkopuolella kemikaalien ja raaka-aineiden arvoketjussa. Biojalostamon avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.