Työkierto teollisessa tuotannossa: toimintamallien kartoitus ja kehitys
Siponen, Antti (2022)
Siponen, Antti
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169348
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätarkoituksena oli tehdä kartoitus kohdeyrityksen nykytilasta työkierron hyödyntämisessä tuotantoympäristössä. Kartoituksen avulla selvittää suurimmat mahdollisuudet sen kehittämiseen sekä tehdä yksi tai useampi kehitysehdotus, siitä miten työkiertoa voisi kehittää. Työkierto ei ollut uusi työkalu kyseisessä organisaatiossa, mutta haasteena oli se, että jokainen osasto oli toteuttanut työkiertoa omista lähtökohdistaan sekä eri menetelmin ja vaihtelevalla laajuudella.
Kartoituksessa käytettiin kahta tapaa, jotka olivat tuotannon esihenkilöiden haastattelu ja kyselyn kaikille tuotannon työntekijöille. Tuotannossa työskenteli tiiminvetäjinä kymmenen esihenkilöä, ja heidät kaikki haastateltiin. Työntekijäkyselyssä 274 työntekijää (72 %) vastasi kyselyyn. Esihenkilöhaastatteluiden yhteydessä luotiin yksinkertainen osaamismatriisi kullekin osastolle ja dokumentoitiin ylätasolla tehtäväkierron kattavuus, toimintamallit, parhaat käytännöt ja suurimmat haasteet. Työntekijäkysely sisälsi viisi monivalintakysymystä ja tuloksista tehtiin visuaalinen yhteenveto vertailua varten. Työkierron kehittämisessä puolestaan oli kaksi tärkeää päänäkökulmaa. Ensimmäinen oli tuotannollinen näkökulma, eli joustava työvoiman hallinta. Toinen oli työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien parantaminen, motivaation ylläpitäminen ja siten henkilöstön työtyytyväisyyden parantaminen.
Työkierron kehittämisessä puolestaan oli kaksi tärkeää näkökulmaa. Ensimmäinen oli tuotannollinen näkökulma, eli joustava työvoiman hallinta. Toinen työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien parantaminen, motivaation ylläpitäminen ja siten henkilöstön työtyytyväisyyden parantaminen. Esihenkilöhaastatteluista ja työntekijäkyselyn tuloksista tehdyt päätelmät toimivat pääasiallisina ohjeina kehittämiskohteita etsittäessä.
Tulokset paljastivat, että ilmeisin kehittämiskohde oli työkiertoprosessien selkeyttäminen. Lisäksi ongelmaksi paljastui kiertosuunnittelun teknisen ratkaisun puute erityisesti kahdella yksittäisellä osastolla. Esihenkilöhaastatteluissa esille nousseet asiat korreloivat monessa suhteessa työntekijäkyselytulosten kanssa. Tulokset johtivat siihen, että tuotannossa tehtiin ulkoisen palveluntarjoajan kanssa työvoimanhallintajärjestelmän pilotointi.
Kartoituksessa käytettiin kahta tapaa, jotka olivat tuotannon esihenkilöiden haastattelu ja kyselyn kaikille tuotannon työntekijöille. Tuotannossa työskenteli tiiminvetäjinä kymmenen esihenkilöä, ja heidät kaikki haastateltiin. Työntekijäkyselyssä 274 työntekijää (72 %) vastasi kyselyyn. Esihenkilöhaastatteluiden yhteydessä luotiin yksinkertainen osaamismatriisi kullekin osastolle ja dokumentoitiin ylätasolla tehtäväkierron kattavuus, toimintamallit, parhaat käytännöt ja suurimmat haasteet. Työntekijäkysely sisälsi viisi monivalintakysymystä ja tuloksista tehtiin visuaalinen yhteenveto vertailua varten. Työkierron kehittämisessä puolestaan oli kaksi tärkeää päänäkökulmaa. Ensimmäinen oli tuotannollinen näkökulma, eli joustava työvoiman hallinta. Toinen oli työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien parantaminen, motivaation ylläpitäminen ja siten henkilöstön työtyytyväisyyden parantaminen.
Työkierron kehittämisessä puolestaan oli kaksi tärkeää näkökulmaa. Ensimmäinen oli tuotannollinen näkökulma, eli joustava työvoiman hallinta. Toinen työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien parantaminen, motivaation ylläpitäminen ja siten henkilöstön työtyytyväisyyden parantaminen. Esihenkilöhaastatteluista ja työntekijäkyselyn tuloksista tehdyt päätelmät toimivat pääasiallisina ohjeina kehittämiskohteita etsittäessä.
Tulokset paljastivat, että ilmeisin kehittämiskohde oli työkiertoprosessien selkeyttäminen. Lisäksi ongelmaksi paljastui kiertosuunnittelun teknisen ratkaisun puute erityisesti kahdella yksittäisellä osastolla. Esihenkilöhaastatteluissa esille nousseet asiat korreloivat monessa suhteessa työntekijäkyselytulosten kanssa. Tulokset johtivat siihen, että tuotannossa tehtiin ulkoisen palveluntarjoajan kanssa työvoimanhallintajärjestelmän pilotointi.