Työhyvinvoinnin tukeminen työyhteisön arjessa
Ainetdin, Laura (2022)
Ainetdin, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810172
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehtävän kehittämistoiminnan tarkoituksena oli tuottaa kehittämistoiminnan kohdeorganisaation käyttöön työhyvinvoinnin välineitä, minkä avulla työhyvinvointia tukevat prosessit ja käytännöt saataisiin näkyväksi osaksi työyhteisön arkea. Työhyvinvoinnin käytänteisiin haluttiin saada myös enemmän tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta. Lisäksi haluttiin tuoda näkyväksi se, että työhyvinvoinnin tukeminen on kaikkien yhteinen asia ja jokaisella on oma vastuu sen tukemisessa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana minkä lähtökohtana oli työelämälähtöinen toimeksianto. Kehittämistoiminnan toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, jossa kehittäminen perustuu yhdessä tekemiseen, osallisuuteen, toiminnassa oppimiseen ja jatkuvaan reflektioon. Kehittämistoiminnan tarpeiden ja tavoitteiden määrittely oli kohdeorganisaatiossa tehty jo aiemmin ja pohjana kehittämistoiminnalle toimivat kohdeorganisaation hyvinvoinnin portaat. Kehittämistoiminta toteutettiin yhteistyössä kehittämistoimintaan nimetyn kehittämistiimin kanssa. Kehittämistoiminnan menetelminä käytettiin työpajatyöskentelyä sekä palautteiden keräämistä virtuaalisesti TEAMSin välityksellä. Kehittämistoiminnassa syntynyttä aineistoa analysointiin laadullisen analyysin keinoin.
Kehittämistoiminnan tuloksena syntyivät hyvinvoinnin vuosikello, huoneentaulu ja esihenkilön työkalupakki. Kehittämisprosessissa muokattiin myös aiemmin kohdeorganisaatiossa tehtyjä hyvinvoinnin portaita. Kehittämistoiminnassa syntyneiden työhyvinvoinnin välineiden avulla kohdeorganisaation työhyvinvoinnin käytänteet saatiin helposti ymmärrettävään muotoon. Välineiden kautta kohdeorganisaatio voi tuoda näkyväksi työhyvinvointia tukevien käytänteiden laaja-alaisuuden, säännöllisyyden ja sen, että työhyvinvoinnin tukeminen on kaikkien yhteinen asia. Välineitä voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa monin eri tavoin. Ne tukevat kohdeorganisaatiota työhyvinvoinnin käytänteiden ja prosessien näkyväksi tekemisessä sekä tuovat toimintaan suunnitelmallisuutta. Tämän lisäksi välineitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten työhyvinvointiin liittyvien teemojen käsittelyyn ja esiin nostamiseen, yhteisten sääntöjen ja arvojen pohdintaan tai tulos- ja kehityskeskustelujen tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana minkä lähtökohtana oli työelämälähtöinen toimeksianto. Kehittämistoiminnan toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, jossa kehittäminen perustuu yhdessä tekemiseen, osallisuuteen, toiminnassa oppimiseen ja jatkuvaan reflektioon. Kehittämistoiminnan tarpeiden ja tavoitteiden määrittely oli kohdeorganisaatiossa tehty jo aiemmin ja pohjana kehittämistoiminnalle toimivat kohdeorganisaation hyvinvoinnin portaat. Kehittämistoiminta toteutettiin yhteistyössä kehittämistoimintaan nimetyn kehittämistiimin kanssa. Kehittämistoiminnan menetelminä käytettiin työpajatyöskentelyä sekä palautteiden keräämistä virtuaalisesti TEAMSin välityksellä. Kehittämistoiminnassa syntynyttä aineistoa analysointiin laadullisen analyysin keinoin.
Kehittämistoiminnan tuloksena syntyivät hyvinvoinnin vuosikello, huoneentaulu ja esihenkilön työkalupakki. Kehittämisprosessissa muokattiin myös aiemmin kohdeorganisaatiossa tehtyjä hyvinvoinnin portaita. Kehittämistoiminnassa syntyneiden työhyvinvoinnin välineiden avulla kohdeorganisaation työhyvinvoinnin käytänteet saatiin helposti ymmärrettävään muotoon. Välineiden kautta kohdeorganisaatio voi tuoda näkyväksi työhyvinvointia tukevien käytänteiden laaja-alaisuuden, säännöllisyyden ja sen, että työhyvinvoinnin tukeminen on kaikkien yhteinen asia. Välineitä voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa monin eri tavoin. Ne tukevat kohdeorganisaatiota työhyvinvoinnin käytänteiden ja prosessien näkyväksi tekemisessä sekä tuovat toimintaan suunnitelmallisuutta. Tämän lisäksi välineitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten työhyvinvointiin liittyvien teemojen käsittelyyn ja esiin nostamiseen, yhteisten sääntöjen ja arvojen pohdintaan tai tulos- ja kehityskeskustelujen tukena.