Yhteisöllinen, toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu : yhteistyöllä kohti työhyvinvointia
Vainiomäki, Reetta-Liisa; Vainiomäki, Reetta-Liisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810296
Tiivistelmä
Hyvinvoiva työyhteisö on merkittävä voimavara yrityksille. Työvuorosuunnittelussa voidaan tehdä paljon asioita, joilla voi joko vahvistaa tai heikentää työhyvinvointia. Tämän työn aihe syntyi työelämän tarpeista toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun käyttöönoton yhteydessä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa työhyvinvoinnin ja työvuorosuunnittelun keskinäisistä vaikutuksista ja ymmärtää osallistamisen merkitys yhteisöllisessä toiminnassa esimerkkien valossa. Työn tarkoituksena oli vastata siihen, miten työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja minkälaisilla osallistamisen keinoilla voidaan tukea yhteisöllistä, toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua.
Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin manuaalisesti ja elektronisista tietokannoista, käyttäen ennalta rajattuja kriteereitä ja hakutermejä. Aineistosta muodostettiin synteesi ja se analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella löydettiin merkittävimmät työhyvinvointiin vaikuttavat asiat, joihin voi vaikuttaa työvuorosuunnittelulla. Asiat ryhmiteltiin työhyvinvointia edistäviin ja heikentäviin asioihin. Yhteisöllisellä, toimintalähtöisellä työvuorosuunnittelulla voitiin parantaa työvuorosuunnittelun joustavuutta ja ottaa yksilö paremmin huomioon. Yhteisöllinen työskentely onnistui parhaiten silloin, kun vuorovaikutus oli kunnossa ja ympäristö oli luottamuksellinen. Työvuorosuunnittelua helpotti yhteisölliseen työskentelyyn suunnitellut ohjelmistot, joiden toiminnallisuudet eivät olleet vielä täysin kunnossa.
Osallistamiseen löytyi paljon erilaisia keinoja, joilla voitiin edistää yhteisöllistä työskentelyä. Yhdistävänä tekijänä niissä korostui läsnäolo, toisen kuunteleminen ja turvallinen ympäristö. Erilaisia menetelmiä osallistamiseen on esitelty tässä työssä.
Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla onnistuttiin parantamaan työhyvinvointia, jos sen mahdollisuuksia osattiin hyödyntää. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisikin, miten yhteisöllistä, toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua osataan hyödyntää joustavamman työskentelyn takaamiseksi. Work-well-being is an important resource for companies. This study presents the most significant things of work well-being that can be affected with work-time scheduling. The topic of this study was formed from the needs of working life during developing of participatory working time scheduling. The aim of this study was to increase awareness of the impact of working time scheduling on well-being at work. The aim was also to understand the meaning of involvement of participatory working time scheduling.
The thesis was conducted as a descriptive literature review. The data was collected using electronic databases. The responses were analyzed by inductive content analysis.
The study results revealed things that affect well-being and can be improved by the use of working time scheduling. These things were divided into two groups; issues that promote well-being at work and issues that impair it. The use of participatory working time scheduling could improve the flexibility and individuality. Participatory working was successful when the interaction was good and the environment confidential. Participatory working time scheduling software was useful despite the fact that the functionality of healthcare software needs developing.
The participatory developmental methods are considered to strengthen the confidence in new things. The unifying factor was the presence, listening and safe environment. Various methods of enabling employees to participate are briefly introduced in this study.
The conclusion of this study is that good interaction and reliable working culture reflect a successful shift planning and work well-being. But can we use the opportunities of the flexible working time scheduling? That should receive increased attention in future investigations.
Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin manuaalisesti ja elektronisista tietokannoista, käyttäen ennalta rajattuja kriteereitä ja hakutermejä. Aineistosta muodostettiin synteesi ja se analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella löydettiin merkittävimmät työhyvinvointiin vaikuttavat asiat, joihin voi vaikuttaa työvuorosuunnittelulla. Asiat ryhmiteltiin työhyvinvointia edistäviin ja heikentäviin asioihin. Yhteisöllisellä, toimintalähtöisellä työvuorosuunnittelulla voitiin parantaa työvuorosuunnittelun joustavuutta ja ottaa yksilö paremmin huomioon. Yhteisöllinen työskentely onnistui parhaiten silloin, kun vuorovaikutus oli kunnossa ja ympäristö oli luottamuksellinen. Työvuorosuunnittelua helpotti yhteisölliseen työskentelyyn suunnitellut ohjelmistot, joiden toiminnallisuudet eivät olleet vielä täysin kunnossa.
Osallistamiseen löytyi paljon erilaisia keinoja, joilla voitiin edistää yhteisöllistä työskentelyä. Yhdistävänä tekijänä niissä korostui läsnäolo, toisen kuunteleminen ja turvallinen ympäristö. Erilaisia menetelmiä osallistamiseen on esitelty tässä työssä.
Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla onnistuttiin parantamaan työhyvinvointia, jos sen mahdollisuuksia osattiin hyödyntää. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisikin, miten yhteisöllistä, toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua osataan hyödyntää joustavamman työskentelyn takaamiseksi.
The thesis was conducted as a descriptive literature review. The data was collected using electronic databases. The responses were analyzed by inductive content analysis.
The study results revealed things that affect well-being and can be improved by the use of working time scheduling. These things were divided into two groups; issues that promote well-being at work and issues that impair it. The use of participatory working time scheduling could improve the flexibility and individuality. Participatory working was successful when the interaction was good and the environment confidential. Participatory working time scheduling software was useful despite the fact that the functionality of healthcare software needs developing.
The participatory developmental methods are considered to strengthen the confidence in new things. The unifying factor was the presence, listening and safe environment. Various methods of enabling employees to participate are briefly introduced in this study.
The conclusion of this study is that good interaction and reliable working culture reflect a successful shift planning and work well-being. But can we use the opportunities of the flexible working time scheduling? That should receive increased attention in future investigations.