Kirjanpitojärjestelmien vaikutus taloushallinnon asiantuntijan työtehtäviin
Ronkainen, Riina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411811
Tiivistelmä
Digitalisaatio on koko ajan kehittyvä ja laajeneva trendi, joka mahdollistaa yritysten toteuttaa suuren osan taloushallinnon rutiinitöistä osittain tai kokonaan automaattisesti sähköisessä muodossa. Kirjanpitotoimistoja taloushallinnon sähköistyminen on kehittänyt runsaasti, sillä edellä mainittu rutiinityö on vähentynyt. Toki edelleen on olemassa perinteisesti toimivia kirjanpitotoimistoja, joissa kirjaukset sekä muu viestintä hoidetaan manuaalisesti.
Opinnäytetyössä tutkittiin yrityksen käytössä olevia erilaisia tietojärjestelmiä, jolla yritys toteuttaa asiakkaidensa kirjanpitoa, sekä muiden sidosryhmien kanssa viestimistä. Työn tavoitteena oli kehittää kehitysehdotuksia yritykselle, miten heidän omia järjestelmiään voisi tehostaa. Kehitys-ideat toteutettiin ideatasolla, sekä niistä luotiin käytännöntasolla omia variaatioita.
Taustana opinnäytetyössä oli ymmärtää peruspohjaisesti yrityksen järjestelmistä, niiden käyttö-tarkoituksista ja käyttämisestä, siksi opinnäytetyön keskeisin toteutustapa oli seurata taloushallinnon asiantuntijoita, kun he käyttivät järjestelmiä päivittäisissä työtehtävissä. Havaintoyksikkö määräytyy tutkimusongelman mukaan, havaintoyksikkönä käytettiin taloushallinnon asiantuntijoita, jotka työskentelevät käyttäen tutkittavaa kirjanpito-ohjelmistoa. Seuranta toteutettiin kokeneiden, sekä järjestelmiä yli kolme vuotta käyttäneiden taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa.
Tietoperusta pohjautuu kirjoista sekä netistä löytyviin teoksiin ja tietoon. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus, koska eri ohjelmistoissa käytettyjä aikoja mitattiin sekä vertailtiin. Syynä oli huomata käyttäjästä riippumattomia kehityskohtia, sekä kehitysideoita, joiden avulla olemassa olevaa järjestelmää voidaan kehittää. Opinnäytettä ohjasi ajatus siitä, että kirjanpidolle voi asettaa automaatteja ja sääntöjä, joiden avulla järjestelmä voi toimia toistuvasti itsenäisesti, toisin kuin ihmiselle.
Opinnäytetyössä tutkittiin yrityksen käytössä olevia erilaisia tietojärjestelmiä, jolla yritys toteuttaa asiakkaidensa kirjanpitoa, sekä muiden sidosryhmien kanssa viestimistä. Työn tavoitteena oli kehittää kehitysehdotuksia yritykselle, miten heidän omia järjestelmiään voisi tehostaa. Kehitys-ideat toteutettiin ideatasolla, sekä niistä luotiin käytännöntasolla omia variaatioita.
Taustana opinnäytetyössä oli ymmärtää peruspohjaisesti yrityksen järjestelmistä, niiden käyttö-tarkoituksista ja käyttämisestä, siksi opinnäytetyön keskeisin toteutustapa oli seurata taloushallinnon asiantuntijoita, kun he käyttivät järjestelmiä päivittäisissä työtehtävissä. Havaintoyksikkö määräytyy tutkimusongelman mukaan, havaintoyksikkönä käytettiin taloushallinnon asiantuntijoita, jotka työskentelevät käyttäen tutkittavaa kirjanpito-ohjelmistoa. Seuranta toteutettiin kokeneiden, sekä järjestelmiä yli kolme vuotta käyttäneiden taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa.
Tietoperusta pohjautuu kirjoista sekä netistä löytyviin teoksiin ja tietoon. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus, koska eri ohjelmistoissa käytettyjä aikoja mitattiin sekä vertailtiin. Syynä oli huomata käyttäjästä riippumattomia kehityskohtia, sekä kehitysideoita, joiden avulla olemassa olevaa järjestelmää voidaan kehittää. Opinnäytettä ohjasi ajatus siitä, että kirjanpidolle voi asettaa automaatteja ja sääntöjä, joiden avulla järjestelmä voi toimia toistuvasti itsenäisesti, toisin kuin ihmiselle.