Tekoälyn hyödyntäminen turvallisuusvalvonnassa
Halli, Joni (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612306
Tiivistelmä
Tekoälyä on pidetty pitkään tulevaisuuden teknologioiden, toimialojen, yritysten ja jopa yhteiskuntien muuttajana. Toisaalta tekoäly on arjessamme arkipäiväistynyt niin paljon, että usein emme edes ymmärrä hyödyntävämme tekoälyä päivittäisissä toimissamme. Tässä tutkimuksessa tutkitaan miten tekoälyä voidaan hyödyntää teknisessä turvallisuusvalvonnassa, tarkemmin sanottuna kamera-, rikosilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmissä.
Tutkimusta varten selvitettiin minkälaisia tekoälyä hyödyntäviä turvallisuusvalvontajärjestelmiä markkinoilla on, ja miten tekoälyn hyödyntäminen turvallisuusvalvonnassa on lisääntynyt. Tämän selvitystyön pohjalta laadittiin kysely turvallisuusvalvontatyötä julkisella sektorilla tekeville vartijoille ja aulapalvelijoille sekä näiden esihenkilöille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään mitkä näistä olemassa olevista sovelluksista ovat turvallisuusvalvontatyötä tekevien mielestä kaikista hyödyllisimpiä, ja mikä olisi ensisijainen tekoälyn hyödyntämisen osa-alue turvallisuusvalvonnassa. Kyselyyn osallistui 20 informanttia. Kysely sisälsi määrällisiä sekä laadullisia kysymyksiä. Kyselyn laadulliset tulokset analysoitiin käyttämällä Grounded Theory -menetelmää ja määrälliset löydökset osaltaan tukivat lopullisten tulosten tekemistä.
Tutkimustulosten mukaan turvallisuusvalvontatyötä tekevät ovat avoimia tekoälyn käyttöönotolle. Tekoälyn uskotaan toimivan tulevaisuudessa enemmän turvallisuusvalvontatyön tukijana kuin korvaajana. Tekoälyn käyttöönottoa rajoittavia tekijöitä ovat puutteellinen osaaminen, puutteellinen ymmärrys tekoälyn toimintaperiaatteista sekä lainsäädännölliset epäselvyydet. Kameravalvontajärjestelmien käytön tehostamiseen liittyvät teknologiat koettiin kaikista hyödyllisimmiksi.
Jatkotutkimuksissa olisi syytä selvittää miten tutkimuksessa esille tulleet tekoälyn käyttötavat olisivat juridisesti mahdollisia toteuttaa Suomessa. Lisäksi olisi syytä selvittää miten turvallisuusvalvonnan tuloksellisuutta voi mitata, jolloin tekoälyn käyttöönoton hyödyt suhteessa kustannuksiin olisivat paremmin osoitettavissa.
Tutkimusta varten selvitettiin minkälaisia tekoälyä hyödyntäviä turvallisuusvalvontajärjestelmiä markkinoilla on, ja miten tekoälyn hyödyntäminen turvallisuusvalvonnassa on lisääntynyt. Tämän selvitystyön pohjalta laadittiin kysely turvallisuusvalvontatyötä julkisella sektorilla tekeville vartijoille ja aulapalvelijoille sekä näiden esihenkilöille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään mitkä näistä olemassa olevista sovelluksista ovat turvallisuusvalvontatyötä tekevien mielestä kaikista hyödyllisimpiä, ja mikä olisi ensisijainen tekoälyn hyödyntämisen osa-alue turvallisuusvalvonnassa. Kyselyyn osallistui 20 informanttia. Kysely sisälsi määrällisiä sekä laadullisia kysymyksiä. Kyselyn laadulliset tulokset analysoitiin käyttämällä Grounded Theory -menetelmää ja määrälliset löydökset osaltaan tukivat lopullisten tulosten tekemistä.
Tutkimustulosten mukaan turvallisuusvalvontatyötä tekevät ovat avoimia tekoälyn käyttöönotolle. Tekoälyn uskotaan toimivan tulevaisuudessa enemmän turvallisuusvalvontatyön tukijana kuin korvaajana. Tekoälyn käyttöönottoa rajoittavia tekijöitä ovat puutteellinen osaaminen, puutteellinen ymmärrys tekoälyn toimintaperiaatteista sekä lainsäädännölliset epäselvyydet. Kameravalvontajärjestelmien käytön tehostamiseen liittyvät teknologiat koettiin kaikista hyödyllisimmiksi.
Jatkotutkimuksissa olisi syytä selvittää miten tutkimuksessa esille tulleet tekoälyn käyttötavat olisivat juridisesti mahdollisia toteuttaa Suomessa. Lisäksi olisi syytä selvittää miten turvallisuusvalvonnan tuloksellisuutta voi mitata, jolloin tekoälyn käyttöönoton hyödyt suhteessa kustannuksiin olisivat paremmin osoitettavissa.