Kohti EU:n pankkiunionin yhteistä talletussuojaa
Aunola, Heidi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214690
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella talletussuojamekanismia EU:n pankkisääntelyn osana sekä EU:n yhteistä talletussuojaa EU:n pankkiunionin viimeistelevänä kriisinratkaisuvälineenä. Pankkeihin kohdistuvan sääntelytarpeen havainnollistamiseksi opinnäytetyössä tarkasteltiin myös pankkien yleistä toimintaperiaatetta sekä mahdollisia pankkitoimintaan liittyviä riskitekijöitä. Rahoitusalaa koskeva sääntely on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina erityisesti vuosituhannen alun maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi, minkä seurauksena Euroopan unioni on tehostanut jäsenmaidensa pankkitoiminnan seurantaa paitsi uudella lainsäädännöllä myös muodostamalla sääntelyä valvovia EU-toimielimiä.
Opinnäytetyön edetessä keskityttiin talletussuojaan kotimaisessa kansallisessa toteutuksessa sekä perehdyttiin EU:n pankkiunionin perusteisiin. Tutkimusaihetta on tarkasteltu oikeusdogmatiikan eli lainopin metodein. Työ pohjautuu aiheen kannalta keskeisiin oikeuslähteisiin, erityisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön, lain esitöihin, EU-oikeuteen sekä oikeuskirjallisuuteen ja yhteisen talletussuojan vaiheita käsitteleviin artikkeleihin. Tarkoituksena on ollut selkeyttää kokonaiskuvaa siitä, mitä tarkoitusta talletussuoja lähtökohtaisesti palvelee, sekä mitkä seikat ovat johtaneet EU:n pankkiunioniin ja edelleen suunnitelmaan yhteisestä talletussuojasta. Asiantuntijalausuntojen avulla on havainnollistettu yhteisen talletussuojan kipupisteitä sekä syitä siihen, mikä yhteisen talletussuojan valmistumista on viivyttänyt.
Pankkiunionin täydentävä yhteinen talletussuoja on osoittautunut erittäin haasteelliseksi saattaa valmiiksi. EU-maiden katsontakannat eroavat suuresti toisistaan, eivätkä hyvin taloudestaan huolehtineet maat ole vielä halukkaita talletussuojan yhteisvastuuseen heikommin talouttaan hoitaneiden maiden kanssa. Kriittisiä neuvotteluaiheita ovat sijoittajanvastuu, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaiseminen sekä ongelmaluottojen karsiminen pankkien taseista. Kaikille EU-maille kelpaavien kompromissien ja konsensuksen löytyminen ratkaisee yhteisen talletussuojan valmistumisessa.
Opinnäytetyön edetessä keskityttiin talletussuojaan kotimaisessa kansallisessa toteutuksessa sekä perehdyttiin EU:n pankkiunionin perusteisiin. Tutkimusaihetta on tarkasteltu oikeusdogmatiikan eli lainopin metodein. Työ pohjautuu aiheen kannalta keskeisiin oikeuslähteisiin, erityisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön, lain esitöihin, EU-oikeuteen sekä oikeuskirjallisuuteen ja yhteisen talletussuojan vaiheita käsitteleviin artikkeleihin. Tarkoituksena on ollut selkeyttää kokonaiskuvaa siitä, mitä tarkoitusta talletussuoja lähtökohtaisesti palvelee, sekä mitkä seikat ovat johtaneet EU:n pankkiunioniin ja edelleen suunnitelmaan yhteisestä talletussuojasta. Asiantuntijalausuntojen avulla on havainnollistettu yhteisen talletussuojan kipupisteitä sekä syitä siihen, mikä yhteisen talletussuojan valmistumista on viivyttänyt.
Pankkiunionin täydentävä yhteinen talletussuoja on osoittautunut erittäin haasteelliseksi saattaa valmiiksi. EU-maiden katsontakannat eroavat suuresti toisistaan, eivätkä hyvin taloudestaan huolehtineet maat ole vielä halukkaita talletussuojan yhteisvastuuseen heikommin talouttaan hoitaneiden maiden kanssa. Kriittisiä neuvotteluaiheita ovat sijoittajanvastuu, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaiseminen sekä ongelmaluottojen karsiminen pankkien taseista. Kaikille EU-maille kelpaavien kompromissien ja konsensuksen löytyminen ratkaisee yhteisen talletussuojan valmistumisessa.