Perehdytys Tullin rikostutkinnassa
Kantanen, Isa (2022)
Kantanen, Isa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214928
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Tullille työn perehdyttämisprosessin kehittämiseksi. Osana opinnäytetyötä selvitettiin vuoden 2021 aikana Tullin rikostutkintaan rekrytoitujen henkilöiden kokemuksia perehdytyksestä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös mahdollisia eroavaisuuksia organisaation sisällä siirtyneiden ja ulkopuolelta rekrytoitujen perehdytyksessä.
Itse tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2022 anonyymina webropol-lomakekyselynä. Tutkimustuloksia hyödyntämällä oli tavoitteena auttaa kehittämään perehdyttämisprosessia. Tutkimuksessa selvitettiin tavoitteen mukaisesti, miten nykyisessä perehdytyksessä on onnistuttu, miltä osin sitä tulisi kehittää sekä perehdytysoppaan tarvetta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantatiivinen menetelmä, joka on parhaiten hyödynnettävissä kyselytutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena, vuoden 2021 aikana tutkintaan rekrytoiduille henkilöille. Webropol-kyselytutkimus toteutettiin maaliskuun 2022 aikana.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kokemukseen perehdytyksen onnistumisesta ei vaikuttanut, oliko henkilö rekrytoitu organisaation ulkopuolelta vai sisäisesti. Näkyvimmät tekijät positiiviseen perehdytyskokemukseen tutkimuksen mukaan loi perehdytyksen suunnitelmallisuus ja nimetty perehdyttäjä.
Tutkimustulokset eivät vastanneet ennakkohypoteesia, että aiemmalla työkokemuksella samalla työnantajalla olisi työn vaihtuessa vaikutusta perehdytykseen. Organisaation sisäisesti siirtyneiden vastausprosentti oli huomattavasti pienempi ulkoisesti rekrytoitujen verrattuna. Vastausprosentin eron vaikutus tulokseen on tiedostettava arvioitaessa erovaisuuksia perehdytyksessä.
Yleisesti perehdytykseen oltiin tyytyväisiä, mutta kehittämiselle koettiin olevan tarvetta suunnitelmallisuudessa sekä tasalaatuisuudessa. Yksittäisiksi kehittämiskohteiksi nostettiin perehdytysopas ja nimetty perehdyttäjä, mutta myös työyhteisön merkitystä osana perehdytyksestä tuotiin esiin. Opinnäytetyö vastasi tarkoitustaan nostamalla esiin kehityskohteita ja kehitysideoita. Myös yleiskuva saatiin siinä mitkä prosessit ovat toimivia ja minkä osalta tarvitsee jatkaa kehittämistä.
Itse tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2022 anonyymina webropol-lomakekyselynä. Tutkimustuloksia hyödyntämällä oli tavoitteena auttaa kehittämään perehdyttämisprosessia. Tutkimuksessa selvitettiin tavoitteen mukaisesti, miten nykyisessä perehdytyksessä on onnistuttu, miltä osin sitä tulisi kehittää sekä perehdytysoppaan tarvetta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantatiivinen menetelmä, joka on parhaiten hyödynnettävissä kyselytutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena, vuoden 2021 aikana tutkintaan rekrytoiduille henkilöille. Webropol-kyselytutkimus toteutettiin maaliskuun 2022 aikana.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kokemukseen perehdytyksen onnistumisesta ei vaikuttanut, oliko henkilö rekrytoitu organisaation ulkopuolelta vai sisäisesti. Näkyvimmät tekijät positiiviseen perehdytyskokemukseen tutkimuksen mukaan loi perehdytyksen suunnitelmallisuus ja nimetty perehdyttäjä.
Tutkimustulokset eivät vastanneet ennakkohypoteesia, että aiemmalla työkokemuksella samalla työnantajalla olisi työn vaihtuessa vaikutusta perehdytykseen. Organisaation sisäisesti siirtyneiden vastausprosentti oli huomattavasti pienempi ulkoisesti rekrytoitujen verrattuna. Vastausprosentin eron vaikutus tulokseen on tiedostettava arvioitaessa erovaisuuksia perehdytyksessä.
Yleisesti perehdytykseen oltiin tyytyväisiä, mutta kehittämiselle koettiin olevan tarvetta suunnitelmallisuudessa sekä tasalaatuisuudessa. Yksittäisiksi kehittämiskohteiksi nostettiin perehdytysopas ja nimetty perehdyttäjä, mutta myös työyhteisön merkitystä osana perehdytyksestä tuotiin esiin. Opinnäytetyö vastasi tarkoitustaan nostamalla esiin kehityskohteita ja kehitysideoita. Myös yleiskuva saatiin siinä mitkä prosessit ovat toimivia ja minkä osalta tarvitsee jatkaa kehittämistä.