OKR-malli osana tiimiarkea: kohderyhmänä taloushallinto

Abstract

Menestyvän organisaation takana on laadukkaasti työstetty ja hyvin johdettu strategia, joka kulkee mukana yrityksen arjessa sen kaikilla organisaatiotasoilla. Onnistunut strategia on kokonaisvaltainen ja kehittyvä tulevaisuuden tekemisen väline, jonka avulla vision mukainen tulevaisuus saavutetaan. Strategian epäonnistumisen takana on usein sen epäonnistunut jalkauttaminen. Jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, on jokaisella organisaation jäsenellä oltava selkeä näkemys yhteisestä suunnasta sekä keinoista, joilla siihen on mahdollista päästä.

Yksi tapa strategian tehokkaaseen jalkauttamiseen on OKR (Objectives and Key Results) -malli, jonka avulla strategia on mahdollista konkretisoida nopeasti tiimikohtaiselle tavoitetasolle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voisiko malli auttaa strategisten tavoitteiden tunnistamista ja olisiko sen avulla mahdollista tehostaa strategista kehittämistä pilottiryhmänä toimivassa tiimissä. Opinnäytetyöllä pyrittiin lisäksi selvittämään, onko etätyö tuonut haasteita kehittämiseen ja vaikuttaako OKR-malli työn merkityksellisyyden kokemukseen kohdetiimissä. Opinnäytetyön tavoitteena ei ollut mallin täydellinen käyttöönotto, eikä sen jalkauttaminen koko organisaatioon

Tutkimuksellinen kehitystyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jonka aineiston keruumenetelminä käytettiin havainnointia, haastatteluita, työpajoja sekä kyselyä. Lyhyt kysely toteutettiin sähköisellä Microsoft Forms-ohjelmistolla, jossa hyödynnettiin sekä monivalinta- että avointa kysymyksen asettelua. Kysely lähetettiin kaikille talouden pilottitiimissä (n=11), joista 9 vastasi. Haastattelua ja havainnointia hyödynnettiin palavereissa sekä työpajamenettelyssä. Työn tietoperusta muodostui aihepiirin kirjallisuudesta.

Tutkimuksen mukaan strategian ymmärtäminen sekä strategisesti tärkeiden kehittämistarpeiden tunnistaminen helpottuivat merkittävästi. OKR-mallin myötä myös tavoitteiden asetanta sekä niiden aikatauluttaminen tehostivat kehittämistä merkittävästi. Tiimiläiset kokivat myös vaikuttamismahdollisuuksiensa parantuneen.

Hyvällä ja osallistavalla strategisella johtamisella voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua sekä toiminnan tehostamisen että työntekijöiden sitouttamisen kautta. Strategian tehokas jalkauttaminen ja vastuun jakaminen johdolta alaisille edesauttaa itseohjautuvaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Toimintatapojen muutos vaatii uuden opettelua sekä sinnikkyyttä, mutta usein ponnistelut kehityksen eteen ovat vaivan arvoisia.