Hyvinvointijohtaminen kunnassa: esihenkilöiden näkökulmia hyvinvointi- ja terveystyön vaikutusmahdollisuuksista kuntalaisiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on hyvinvointijohtaminen kunnassa, esihenkilöiden näkökulmia hyvinvointi- ja terveystyön vaikutusmahdollisuuksista kuntalaisiin. Tarkoituksena oli kehittää Hyrynsalmen kunnan hyvinvointijohtamista tehden näkyväksi hyvinvointijohtamisen ilmiötä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa hyvinvointijohtamisen tueksi, joka edistää kuntalaisten hyvinvointia. Keskeisinä teemoina ovat hyvinvointijohtamisen lisäksi hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointistrategia, yhteistyöverkostot ja vaikutukset kuntalaisiin.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, joka koostui laadullisesta tutkimusosiosta ja kehittämisvaiheesta. Laadullinen avoimia kysymyksiä sisältävä kysely tuotettiin Webropol alustalla kunnan esihenkilöille (16), jotka tässä tutkimuksessa käsittävät esihenkilöt, johtoryhmän ja puheenjohtajiston. Osallistujia tutkimukseen oli viisi. Laadullinen tutkimusaineisto käsiteltiin sisällön analyysillä. Kehittämisvaihe perustui laadullisen tutkimusvaiheen tuloksiin. Sähköisellä alustalla toteutettuun kehittämisvaiheeseen kutsuttiin esihenkilöt (13), eli esihenkilöt ja johtoryhmä, joista tilaisuuteen osallistui kahdeksan. Kehittämisvaihe oli keskustelutilanne, jossa tarkasteltiin hyvinvointijohtamisen tuloksia toiminnallisella tasolla. Kehittämisvaiheeseen sisältyi arviointi. Kehittämisvaiheen tulokset ja arvioinnin yhteenveto kirjattiin osaksi tuloksia.

Opinnäytetyön tulokset kuvaavat kunnan hyvinvointijohtamisen ilmiötä ja rakenteita. Johtopäätöksinä voidaan esittää kuntalaisten aktivoimista oman hyvinvoinnin edistäjiksi ja toimijoiksi. Kuntalaisten osallistaminen on laissa säädettyä ja hyvinvointia edistävää toimintaa, joka tukee kuntalaista itsenäisen toimimiseen, mutta myös palveluiden kehittämiseen, yhteisölliseen toimintaan ja päätöksentekoon osallistumiseen. Lisäksi johtopäätöksiksi nousevat monipuolinen ja laaja verkostomainen yhteistyö, joka ilmenee monilla eri tasoilla. Tarvelähtöinen verkostomainen yhteistyö mahdollistaa monipuoliset palvelut, joten yhteistyötä edistävää toimintaa tulee ylläpitää ja uusia yhteistyömahdollisuuksia solmia sekä arvioida. Monipuolisen toiminnan tason takaamiseksi tarvitaan kunnan resursseja, mutta myös kolmannen- ja neljännen sektorin työtä, jotka mahdollistavat monipuolisen yhteisöllisen ja yksilöllisen toiminnan. Neljännen sektorin työ nousi tutkimuksessa heikkona signaalina, jota voidaan aktivoida toimimaan kunnan hyväksi. Kunnan hyvinvointijohtamisen rakenteita tarkastelemalla ja kehittämällä ajassa edistetään kuntalaisten muuttuvia hyvinvoinnin tarpeita.