Vankilan muutto uusiin toimitiloihin : turvallisuusnäkökulmia suunnitteluun ja toteutukseen
Pohjola, Henri (2022)
Pohjola, Henri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615913
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kerätä tietoa uusien suljettujen vankiloiden käyttöönottoon liittyvistä turvallisuustoimenpiteistä. Työ kokoaa yhteen Rikosseuraamuslaitoksessa työskentelevien virkamiesten näkemyksiä henkilöstöön, kiinteistöön ja toiminnan turvallisuuteen liittyvistä turvallisuustoimista, joista suljetut vankilat itse vastaavat muutosprosessissa. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä on pitkä työkokemus esimies- ja asiantuntijatehtävistä suljetuissa vankiloissa, minkä lisäksi heillä on kokemusta uuden vankilan suunnittelusta ja toiminnan siirtämisestä uusiin toimitiloihin.
Opinnäytetyön tilaaja ja työelämäkumppani on Pelson vankila. Pelson vankila on halunnut opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen uuden suljetun vankilan käyttöönottoon liittyvistä turvallisuutta lisäävistä ja ylläpitävistä toimenpiteistä. Pelson vankilan toiminta tullaan lakkauttamaan lähitulevaisuudessa ja toiminta siirretään uusiin toimitiloihin Vaalan vanki-laan. Opinnäytetyö kuvaa tutkittavaa aihepiiriä tilaajan näkökulmasta tuoden esiin tutki-muksessa havaittuja olennaisimpia asiakokonaisuuksia. Opinnäytetyön tilaajalla on mahdollisuus hyödyntää kerättyä tietoa muutosprosessin suunnittelun ja käytännön toteutuksen tukena.
Opinnäytetyön turvallisuustietoperusta koostuu yritys- ja organisaatioturvallisuuden sekä vankilaturvallisuuden perusteoksista. Edellä mainitun aihepiirikirjallisuuden lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty aiheeseen liittyviä Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja sekä turvallisuustutkimuksen osia. Tutkimusmenetelmän teoreettinen viitekehys pohjautuu perinteiseen tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen.
Tutkimus on tehty laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden (n=3) haastattelut on toteutettu yksilöhaastatteluina niin kutsutulla teemahaastattelumenetelmällä. Jokaisessa haastattelussa käytettiin samoja teema-alueita. Litteroitu haastattelu-aineisto analysoitiin teemoittelulla, minkä jälkeen aineistosta pyrittiin nostamaan esiin tutkimuksen kannalta olennaisimmat asiasisällöt.
Tutkimustuloksien mukaan uuden suljetun vankilan käyttöönottoon liittyy lukuisa määrä turvallisuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon muutosprosessin aikana. Keskeisimmät turvallisuutta lisäävät ja ylläpitävät toimet kohdistuvat tutkimuksen mukaan henkilöstön perehdyttämiseen ja kouluttamiseen sekä kiinteistön ja toiminnan turvallisuuden ylläpitämiseen muutosprosessin eri vaiheissa. Vankilan henkilöstöön kohdistuvista toimista keskiöön nousivat resursointi, henkilöstösijoittelu ja perehdytys, kun taas kiinteistöön kohdistuvat toimenpiteet liittyivät erityisesti suunnitteluun sekä valvonnan ja lopputestauksien järjestämiseen.
Asiasanat: vankilat, vankilaturvallisuus, varautuminen, perehdyttäminen
Opinnäytetyön tilaaja ja työelämäkumppani on Pelson vankila. Pelson vankila on halunnut opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen uuden suljetun vankilan käyttöönottoon liittyvistä turvallisuutta lisäävistä ja ylläpitävistä toimenpiteistä. Pelson vankilan toiminta tullaan lakkauttamaan lähitulevaisuudessa ja toiminta siirretään uusiin toimitiloihin Vaalan vanki-laan. Opinnäytetyö kuvaa tutkittavaa aihepiiriä tilaajan näkökulmasta tuoden esiin tutki-muksessa havaittuja olennaisimpia asiakokonaisuuksia. Opinnäytetyön tilaajalla on mahdollisuus hyödyntää kerättyä tietoa muutosprosessin suunnittelun ja käytännön toteutuksen tukena.
Opinnäytetyön turvallisuustietoperusta koostuu yritys- ja organisaatioturvallisuuden sekä vankilaturvallisuuden perusteoksista. Edellä mainitun aihepiirikirjallisuuden lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty aiheeseen liittyviä Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja sekä turvallisuustutkimuksen osia. Tutkimusmenetelmän teoreettinen viitekehys pohjautuu perinteiseen tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen.
Tutkimus on tehty laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden (n=3) haastattelut on toteutettu yksilöhaastatteluina niin kutsutulla teemahaastattelumenetelmällä. Jokaisessa haastattelussa käytettiin samoja teema-alueita. Litteroitu haastattelu-aineisto analysoitiin teemoittelulla, minkä jälkeen aineistosta pyrittiin nostamaan esiin tutkimuksen kannalta olennaisimmat asiasisällöt.
Tutkimustuloksien mukaan uuden suljetun vankilan käyttöönottoon liittyy lukuisa määrä turvallisuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon muutosprosessin aikana. Keskeisimmät turvallisuutta lisäävät ja ylläpitävät toimet kohdistuvat tutkimuksen mukaan henkilöstön perehdyttämiseen ja kouluttamiseen sekä kiinteistön ja toiminnan turvallisuuden ylläpitämiseen muutosprosessin eri vaiheissa. Vankilan henkilöstöön kohdistuvista toimista keskiöön nousivat resursointi, henkilöstösijoittelu ja perehdytys, kun taas kiinteistöön kohdistuvat toimenpiteet liittyivät erityisesti suunnitteluun sekä valvonnan ja lopputestauksien järjestämiseen.
Asiasanat: vankilat, vankilaturvallisuus, varautuminen, perehdyttäminen