Valintamuotoilu työympäristön muutoksessa
Lyytikäinen, Anu (2022)
Lyytikäinen, Anu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716425
Tiivistelmä
Erään hiljattain julkaistun kirjoituksen mukaan elämme työntekijöiden kulta-aikaa työyhteisöissä. COVID-19-pandemia ja sen myötä tullut etätyöjakso pakotti meidät miettimään mitä haluamme työltä. Samanaikaisesti työnantajat joutuvat miettimään miten työympäristöistä saadaan inspiroivia ja kutsuvia ja ennen kaikkea ihmiskeskeisiä. Valintamuotoilu voi olla työympäristön suunnittelussa avuksi. Valintamuotoilun avulla voidaan ohjata päätöksentekoa, samalla kuitenkaan rajoittamatta yksilön valinnanvapautta. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, miten valintamuotoilun periaatteita ja työkaluja voidaan käyttää työympäristön ja työtilojen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli kirjoittajan työnantaja. Opinnäytetyötä kirjoittaessa toimeksiantajalla oli meneillään työympäristön muutos, jossa yritys muutti vanhasta tehdaskiinteistöstä täysin uuteen yritykselle varta vasten rakennettuun kiinteistöön. Työympäristö rakennettiin monitilatoimistoksi. Opinnäytetyöllä oli kaksi tavoitetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 1) miten valintamuotoilua ilmenee tässä kyseisessä työympäristön muutoksessa ja 2) miten valintamuotoilua voidaan käyttää jatkossa kyseisen työympäristön jatkokehittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään työnteon tapojen ja työympäristöjen kehittymistä ja työympäristön muutosta monitilatoimistoksi. Edellä mainittujen lisäksi tietoperustassa tutustutaan valintamuotoiluun, tuuppaukseen ja siihen, miten näitä esiintyy työympäristöissä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena laadullisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä toimivat teemahaastattelut, joita tehtiin viisi kappaletta. Haastateltaviksi valikoituivat eliittiotannalla työympäristöprojektin edustajat, joista kolme oli yrityksen edustajia ja kaksi projektissa mukana ollutta työympäristön kehittämisen ammattilaista. Haastateltaville yhteistä oli se, että valintamuotoilu oli heille terminä entuudestaan tuntematon. Haastatteluaineiston pohjalta löydettiin vastauksia opinnäytetyön ensimmäiseen tavoitteeseen eli siihen, miten valintamuotoilua ilmenee tässä työympäristön muutoksessa. Tässä työympäristön muutoksessa toteutuneita valintamuotoilun ilmiöitä olivat vyöhykkeistäminen eri työnteon tavoille ja erilaisten törmäyttämispisteiden luominen toimistoon.
Toimiston jatkokehittäminen nousi esille haastatteluvastauksissa: jatkokehittämiselle ei oltu tehty vielä tarkkaa suunnitelmaa. Tämän vuoksi kehittämisosuudessa keskityttiin opinnäytetyön toiseen tavoitteeseen eli siihen, miten valintamuotoilua voidaan käyttää kyseisen työympäristön jatkokehittämiseen. Kehittämisosuudessa tehtiin kaksiosainen ehdotus toimiston jatkokehittämistä varten. Ensimmäisessä osassa tehtiin ehdotus työympäristön muutoksessa otetun uuden palautekanavan käytön lisäämiseksi tuuppauksen avulla ja toisessa osassa keskityttiin siihen, millä tavoin palautteista esiin nousseita ongelmia tai kehityskohteita voidaan parantaa. Molemmissa osissa käytettiin hyödyksi valintamuotoilun työkaluja. Kehittämisehdotusta ei ehditty ottaa käyttöön opinnäytetyön julkaisuun mennessä, mikä johtui uusien toimitilojen käyttöönoton viivästymisestä. Opinnäytetyön löydökset olivat toimeksiantajalle hyödylliset: valintamuotoilu oli tuntematon käsite entuudestaan toimeksiantajalle, mutta opinnäytetyö lisäsi mielenkiintoa asiaa kohtaan ja valintamuotoilun periaatteita voidaan käyttää jatkokehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli kirjoittajan työnantaja. Opinnäytetyötä kirjoittaessa toimeksiantajalla oli meneillään työympäristön muutos, jossa yritys muutti vanhasta tehdaskiinteistöstä täysin uuteen yritykselle varta vasten rakennettuun kiinteistöön. Työympäristö rakennettiin monitilatoimistoksi. Opinnäytetyöllä oli kaksi tavoitetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 1) miten valintamuotoilua ilmenee tässä kyseisessä työympäristön muutoksessa ja 2) miten valintamuotoilua voidaan käyttää jatkossa kyseisen työympäristön jatkokehittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään työnteon tapojen ja työympäristöjen kehittymistä ja työympäristön muutosta monitilatoimistoksi. Edellä mainittujen lisäksi tietoperustassa tutustutaan valintamuotoiluun, tuuppaukseen ja siihen, miten näitä esiintyy työympäristöissä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena laadullisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä toimivat teemahaastattelut, joita tehtiin viisi kappaletta. Haastateltaviksi valikoituivat eliittiotannalla työympäristöprojektin edustajat, joista kolme oli yrityksen edustajia ja kaksi projektissa mukana ollutta työympäristön kehittämisen ammattilaista. Haastateltaville yhteistä oli se, että valintamuotoilu oli heille terminä entuudestaan tuntematon. Haastatteluaineiston pohjalta löydettiin vastauksia opinnäytetyön ensimmäiseen tavoitteeseen eli siihen, miten valintamuotoilua ilmenee tässä työympäristön muutoksessa. Tässä työympäristön muutoksessa toteutuneita valintamuotoilun ilmiöitä olivat vyöhykkeistäminen eri työnteon tavoille ja erilaisten törmäyttämispisteiden luominen toimistoon.
Toimiston jatkokehittäminen nousi esille haastatteluvastauksissa: jatkokehittämiselle ei oltu tehty vielä tarkkaa suunnitelmaa. Tämän vuoksi kehittämisosuudessa keskityttiin opinnäytetyön toiseen tavoitteeseen eli siihen, miten valintamuotoilua voidaan käyttää kyseisen työympäristön jatkokehittämiseen. Kehittämisosuudessa tehtiin kaksiosainen ehdotus toimiston jatkokehittämistä varten. Ensimmäisessä osassa tehtiin ehdotus työympäristön muutoksessa otetun uuden palautekanavan käytön lisäämiseksi tuuppauksen avulla ja toisessa osassa keskityttiin siihen, millä tavoin palautteista esiin nousseita ongelmia tai kehityskohteita voidaan parantaa. Molemmissa osissa käytettiin hyödyksi valintamuotoilun työkaluja. Kehittämisehdotusta ei ehditty ottaa käyttöön opinnäytetyön julkaisuun mennessä, mikä johtui uusien toimitilojen käyttöönoton viivästymisestä. Opinnäytetyön löydökset olivat toimeksiantajalle hyödylliset: valintamuotoilu oli tuntematon käsite entuudestaan toimeksiantajalle, mutta opinnäytetyö lisäsi mielenkiintoa asiaa kohtaan ja valintamuotoilun periaatteita voidaan käyttää jatkokehittämisessä.