Viivakoodien käyttö tuotannon seurantajärjestelmässä
Simula, Minttu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017440
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä automatisoitiin Eurofins Labtium Oy:n tuotannossa liikkuvien näytepussien seurantaa. Työssä luotiin tietokoneelle tietojenkäsittelyohjelma, jolla siirretään tietoa viivakoodinlukijoilta Excel-työkirjaan. Työ on ensimmäisiä vaiheita yrityksen tuotannon automatisoinnissa.
Yrityksellä oli käytössä entuudestaan Excel-pohjainen CSV-tiedosto, johon käsin kirjattiin näytteiden kulkua tuotannon eri työpisteissä. Tapa oli hidas ja kirjaamisten unohtumisia sattui usein. Yritys halusi ohjelman, joka nopeuttaisi tuotannon etenemistä. Samalla voitaisiin myös seurata, kuinka monta näytettä menee päivän aikana miltäkin työpisteeltä. Yritys oli hankkimassa näytepusseille tarroituslaitetta, joka samalla tulostaisi näytteen yksilöivän viivakoodin. Viivakoodin haluttiin olevan osa tulevaa järjestelmää ja viivakoodin tiedon siirtyvän viivakoodinlukijalta joko suoraan tai välillisesti tietojenkäsittelyohjelman avulla Excel-tiedostoon.
Työn alussa käytiin vierailemassa yrityksen tiloissa Sodankylässä ja katsomassa, millaisiin tiloihin ohjelman tarvitsemia laitteita tulisi ja mitä niiden ominaisuuksista tulisi ottaa huomioon. Tuotannon tiloissa on paljon pölyä, lämmönvaihtelua ja kova betonilattia, joten laitteiden tulee kestää tällaisessa ympäristössä käyttöä. Laitteiksi valittiin keskusyksikkö jokaiselle työpisteelle, näyttö, näppäimistö, hiiri ja viivakoodinlukija. Opinnäytetyössä tutkittiin eri vaihtoehtoja viivakoodinlukijaksi ja käytettäväksi valittiin Honeywell Voyager 1470g -viivakoodinlukija. Laite tilattiin testattavaksi tehtävän ohjelman kanssa.
Lisäksi keskusteltiin ja kirjattiin muistiin, mitä ominaisuuksia ohjelmalta halutaan. Työssä tutkittiin eri vaihtoehtoja käytettäväksi ohjelmapohjaksi. Vaihtoehtoina olivat Excelin omat makrot, valmis kaupallinen tai itse tehty tietojenkäsittelyohjelma. Vaihtoehdoista valittiin itse tehty tietojenkäsittelyohjelma, koska se on ratkaisuna halpa, siihen saadaan tarpeelliset ominaisuudet ja sitä voi jatkokehittää tarvittaessa. Tietojenkäsittelyohjelmaa kehitettiin viikkopalavereissa esille tulleiden tarkempien ominaisuuksien pohjalta, joita olivat esimerkiksi värilliset tekstit komentokehoteohjelmaan ja tekstien pyyhkiminen pois käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi.
Yrityksellä oli käytössä entuudestaan Excel-pohjainen CSV-tiedosto, johon käsin kirjattiin näytteiden kulkua tuotannon eri työpisteissä. Tapa oli hidas ja kirjaamisten unohtumisia sattui usein. Yritys halusi ohjelman, joka nopeuttaisi tuotannon etenemistä. Samalla voitaisiin myös seurata, kuinka monta näytettä menee päivän aikana miltäkin työpisteeltä. Yritys oli hankkimassa näytepusseille tarroituslaitetta, joka samalla tulostaisi näytteen yksilöivän viivakoodin. Viivakoodin haluttiin olevan osa tulevaa järjestelmää ja viivakoodin tiedon siirtyvän viivakoodinlukijalta joko suoraan tai välillisesti tietojenkäsittelyohjelman avulla Excel-tiedostoon.
Työn alussa käytiin vierailemassa yrityksen tiloissa Sodankylässä ja katsomassa, millaisiin tiloihin ohjelman tarvitsemia laitteita tulisi ja mitä niiden ominaisuuksista tulisi ottaa huomioon. Tuotannon tiloissa on paljon pölyä, lämmönvaihtelua ja kova betonilattia, joten laitteiden tulee kestää tällaisessa ympäristössä käyttöä. Laitteiksi valittiin keskusyksikkö jokaiselle työpisteelle, näyttö, näppäimistö, hiiri ja viivakoodinlukija. Opinnäytetyössä tutkittiin eri vaihtoehtoja viivakoodinlukijaksi ja käytettäväksi valittiin Honeywell Voyager 1470g -viivakoodinlukija. Laite tilattiin testattavaksi tehtävän ohjelman kanssa.
Lisäksi keskusteltiin ja kirjattiin muistiin, mitä ominaisuuksia ohjelmalta halutaan. Työssä tutkittiin eri vaihtoehtoja käytettäväksi ohjelmapohjaksi. Vaihtoehtoina olivat Excelin omat makrot, valmis kaupallinen tai itse tehty tietojenkäsittelyohjelma. Vaihtoehdoista valittiin itse tehty tietojenkäsittelyohjelma, koska se on ratkaisuna halpa, siihen saadaan tarpeelliset ominaisuudet ja sitä voi jatkokehittää tarvittaessa. Tietojenkäsittelyohjelmaa kehitettiin viikkopalavereissa esille tulleiden tarkempien ominaisuuksien pohjalta, joita olivat esimerkiksi värilliset tekstit komentokehoteohjelmaan ja tekstien pyyhkiminen pois käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi.