Kuntotutkimus ja korjaussuunnitelma 70-luvun omakotitaloon

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee 70-luvun pientalon sisäilmaa sekä sen korjausrakentamista. Referenssi-kohde on Pohjanmaalla sijaitseva 2-kerroksinen puutalo, jossa asukkaille oli ilmennyt sisäilmaoireita. Tässä työssä tarkastellaan, mitkä seikat vaikuttavat sisäilman laadun heikkouteen ja mitkä rakennevauriot voivat olla taustalla oireiden aiheuttajina. Kohteeseen suoritettiin kaksi kuntotarkastusta, homekoiratutkimus, lämpökamerakuvaus sekä ilmavuotomittaus. Ilmasta tutkittiin sekä VOC- että formaldehydiarvot. Merkkiainekokeiden avulla saatiin paikannettua ilmavuotoreitit vaipan yli. Ilmavuotoreitit olivat lähellä vauriokohtia, lattia ja seinäpinnan rajalla. Lämpökamerakuvaus osoitti, että ilmavuotokohtia oli myös sähkörasioiden kohdalla ja nurkissa. Tutkimustulokset osoittivat että, sisäilmaa heikensi ulkoseinissä olevat kosteusvauriot alaohjauspuussa, villassa sekä ulkoverhouslaudoissa. Lattiapintoihin oli remonttien yhteydessä tehty lisää materiaalikerroksia, vanhojen jo käyttöikänsä lopussa olevien muovimattojen päälle. Virheellisten materiaalien käyttö lisäsi huoneilmaan isobutanolin kaasua. Kohteesta todettiin kaksi riskirakennetta, kaksoisbetonilaatta sekä valesokkeli. Yllättävä löytö oli lämmitysverkoston vääränsuuntainen kierto, joka johtui väärin kytketystä patteriverkoston runkolinjasta. Kiinteistöstä mitattiin melko korkea formaldehyditaso, joka oli peräisin vanhoista lastulevyistä. Formaldehydi on yksi sisäilmaa heikentävä tekijä. Kohteeseen tehtiin myös kuntoarvio LVI- järjestelmistä. Arvioinnissa todettiin, että lämmönsiirrin on käyttöikänsä lopussa, patteriverkoston säädettävyys heikko, ilmanvaihto puutteellinen sekä, että myös käyttövesijärjestelmä oli saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Opinnäytetyössä on tuotu esille kolme erilaista kustannusarviota, miten kiinteistöä voitaisiin saada kuntoon. Uusimalla lämmönsiirrin, ja päivittämällä koko LVIS-järjestelmiä, talo saataisiin energiatehokkaaksi. Kun ulkoseinärakenne korjattaisiin, saataisiin talon sisäilma turvalliseksi asukkaille. Kustannukset tällaisessa saneerauksessa nousevat lähes uuden talon hintatasolle. Tärkeää olisi kuitenkin saada kiinteistö niin tiiviiksi, että mitkään rakenteisiin mahdollisesti jäävät mikrobivauriot, eivät pääsisi pilaamaan sisäilmaa. Kohteeseen voitaisiin rakentaa melko helposti koneellinen ilmanvaihto, jolla saataisiin hyödyt energian talteenotosta, sekä myös tasapainoisesta ilmanvaihdosta.