Perehdytyksen vaikutus nuorten työntekijöiden työtyytyväisyyteen: case yritys X
Laitinen, Inka; Laitinen, Inka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092020306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092020306
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan perehdytyksen vaikutusta nuorten työntekijöiden työtyytyväisyyteen Case Yritys X:ssä. Tavoitteena on löytää perehdytysohjelmaan uusia näkökulmia ja työkaluja, joiden avulla voidaan kehittää myös työtyytyväisyyttä nuorten työntekijöiden keskuudessa. Työtyytyväisyyden parantamisella pyritään myös parantamaan työnantajakuvaa. Työnantajakuva on yritykselle merkittävä kilpailuetu työntekijämarkkinoilla.
Perehdytyksen ja työtyytyväisyyden välistä yhteyttä kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus kohdennettiin Yritys X:n alle 35-vuotiaille hiljattain perehdytetyille työntekijöille. Merkittävä osuus vastaajista edusti sesonkityöntekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa selvitettiin nykyisen perehdytysohjelman muotoa, menetelmiä ja kestoa, sekä pyydettiin vastaajia arvioimaan menetelmien toimivuutta. Toisessa osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan työtyytyväisyyttään sekä perehdytyksen myötä syntynyttä työnantajakuvaa. Perehdytyskokemuksista eroteltiin vastausten perusteella hyvän perehdytyskokemuksen saaneet ja huonon perehdytyskokemuksen saaneet. Tämän jälkeen vertailuryhmien työtyytyväisyyttä arvioitiin analysoimalla kummankin vertailuryhmän vastauksia tutkimuksen työtyytyväisyyttä mittaavassa osiossa.
Tutkimus osoitti, että Case Yritys X:n nuoret työntekijät olivat sitä tyytyväisempiä työhönsä, mitä paremman perehdytyskokemuksen he olivat saaneet. Hyvän perehdytyskokemuksen saaneet toimivat tulosten perusteella huomattavasti todennäköisemmin työpaikkansa suosittelijoina kuin huonon perehdytyskokemuksen saaneet. Erityisesti nuorten keskuudessa suositteluilla on merkittävä vaikutus työpaikan valintaan, ja työkokemuksista puhutaan avoimesti. Tutkimustulosten perusteella perehdytyksessä eniten kehitettävät osa-alueet ovat perehdytyksen suunnitelmallisuus sekä perehdytyksen seuranta.
Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti perehdytettyjen kokemuksia perehdytyksestä ja käytetyistä perehdytysmenetelmistä. Hyödyllisiä jatkotutkimuksia perehdytysprosessin ja työtyytyväisyyden kehittämiseksi olisi myös perehdyttäjille osoitettu tutkimus, jossa selvitettäisiin nykyisten perehdytysmateriaalien toimivuutta heidän kannaltaan. Hyödyllistä olisi esimerkiksi tietää, kuinka hyvin valmiit perehdytyssuunnitelmat toimivat käytännössä, millaisia erityispiirteitä perehdyttäjät itse ovat huomanneet nuorten työntekijöiden perehdyttämisessä sekä onko perehdytykselle varattu riittävästi aikaa ja muita resursseja. Työtyytyväisyyden kehityksen seurannan vuoksi olisi myös tärkeää toistaa säännöllisesti tämän tutkimuksen kaltainen tutkimus perehdytetyille työntekijöille. Näin voidaan aktiivisesti seurata, millaisia vaikutuksia perehdytysprosessin muokkaamisella on ollut ja onko toimenpiteillä saavutettu haluttuja tavoitteita.
Perehdytyksen ja työtyytyväisyyden välistä yhteyttä kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus kohdennettiin Yritys X:n alle 35-vuotiaille hiljattain perehdytetyille työntekijöille. Merkittävä osuus vastaajista edusti sesonkityöntekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa selvitettiin nykyisen perehdytysohjelman muotoa, menetelmiä ja kestoa, sekä pyydettiin vastaajia arvioimaan menetelmien toimivuutta. Toisessa osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan työtyytyväisyyttään sekä perehdytyksen myötä syntynyttä työnantajakuvaa. Perehdytyskokemuksista eroteltiin vastausten perusteella hyvän perehdytyskokemuksen saaneet ja huonon perehdytyskokemuksen saaneet. Tämän jälkeen vertailuryhmien työtyytyväisyyttä arvioitiin analysoimalla kummankin vertailuryhmän vastauksia tutkimuksen työtyytyväisyyttä mittaavassa osiossa.
Tutkimus osoitti, että Case Yritys X:n nuoret työntekijät olivat sitä tyytyväisempiä työhönsä, mitä paremman perehdytyskokemuksen he olivat saaneet. Hyvän perehdytyskokemuksen saaneet toimivat tulosten perusteella huomattavasti todennäköisemmin työpaikkansa suosittelijoina kuin huonon perehdytyskokemuksen saaneet. Erityisesti nuorten keskuudessa suositteluilla on merkittävä vaikutus työpaikan valintaan, ja työkokemuksista puhutaan avoimesti. Tutkimustulosten perusteella perehdytyksessä eniten kehitettävät osa-alueet ovat perehdytyksen suunnitelmallisuus sekä perehdytyksen seuranta.
Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti perehdytettyjen kokemuksia perehdytyksestä ja käytetyistä perehdytysmenetelmistä. Hyödyllisiä jatkotutkimuksia perehdytysprosessin ja työtyytyväisyyden kehittämiseksi olisi myös perehdyttäjille osoitettu tutkimus, jossa selvitettäisiin nykyisten perehdytysmateriaalien toimivuutta heidän kannaltaan. Hyödyllistä olisi esimerkiksi tietää, kuinka hyvin valmiit perehdytyssuunnitelmat toimivat käytännössä, millaisia erityispiirteitä perehdyttäjät itse ovat huomanneet nuorten työntekijöiden perehdyttämisessä sekä onko perehdytykselle varattu riittävästi aikaa ja muita resursseja. Työtyytyväisyyden kehityksen seurannan vuoksi olisi myös tärkeää toistaa säännöllisesti tämän tutkimuksen kaltainen tutkimus perehdytetyille työntekijöille. Näin voidaan aktiivisesti seurata, millaisia vaikutuksia perehdytysprosessin muokkaamisella on ollut ja onko toimenpiteillä saavutettu haluttuja tavoitteita.