Hitsauskoulutuksen kehittäminen
Lindqvist, Markus (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092120326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092120326
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä rakennettiin hitsaustesti, joka sisältää standardin 9606-1 hitsaajan pätevyyskokeet terästen sulahitsaukseen, liittyviä teoriakysymyksiä. Työssä tutkittiin alueen ammattikouluopiskelijoiden ja yritysten työntekijöiden osaamistasoa ja tulosten perusteella luotiin ammattikoulutukseen vähimmäistaso opiskelijoiden osaamiselle sekä etsittiin hyviä käytänteitä koko ammattikoulun opetukseen.
Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus lisättynä fenomenologisella lisäyksellä, koska työn tavoitteena oli aikaansaada muutosta opiskelutavoissa ja sisältöjen painotuksissa suhteessa työelämään. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin strukturoitua lomakehaastattelua.
Selkeimmin esille nousi toimialueen yritysten työntekijöiden ja oppilaitosten opiskelijoiden puutteelliset tiedot hitsausvirheistä ja hitsaajan pätevyyskokeen merkinnöistä. Tulosten perusteella suositellaan toimialueen yritysten työntekijöille teoriakoulutusta hitsausvirheistä, kaarihitsausprosesseista ja hitsaajan pätevyystodistusten merkinnöistä. Lisäksi suositellaan teoriakoulutusta asioihin, jotka suoraan vaikuttavat yrityksen taloudellisuuteen ja kilpailukykyyn. Näitä asioita ovat esimerkiksi kaasujen virtausnopeudet eri kaarialueilla, lisäaineiden säilytys ja eri hitsausarvojen vaikutus hitsauspalon muotoon.
Toimialueen ammattioppilaitoksien opettajille suositellaan, että työturvallisuusasioihin keskitytään varsinaisen työturvallisuusopetuksen ohella myös tutkinnon osien opetuksessa. Lisäksi heille suositellaan hitsausvirheiden ja pätevyystodistusten merkintöjen tunnistamiseen liittyvän opetuksen painottamista.
Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus lisättynä fenomenologisella lisäyksellä, koska työn tavoitteena oli aikaansaada muutosta opiskelutavoissa ja sisältöjen painotuksissa suhteessa työelämään. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin strukturoitua lomakehaastattelua.
Selkeimmin esille nousi toimialueen yritysten työntekijöiden ja oppilaitosten opiskelijoiden puutteelliset tiedot hitsausvirheistä ja hitsaajan pätevyyskokeen merkinnöistä. Tulosten perusteella suositellaan toimialueen yritysten työntekijöille teoriakoulutusta hitsausvirheistä, kaarihitsausprosesseista ja hitsaajan pätevyystodistusten merkinnöistä. Lisäksi suositellaan teoriakoulutusta asioihin, jotka suoraan vaikuttavat yrityksen taloudellisuuteen ja kilpailukykyyn. Näitä asioita ovat esimerkiksi kaasujen virtausnopeudet eri kaarialueilla, lisäaineiden säilytys ja eri hitsausarvojen vaikutus hitsauspalon muotoon.
Toimialueen ammattioppilaitoksien opettajille suositellaan, että työturvallisuusasioihin keskitytään varsinaisen työturvallisuusopetuksen ohella myös tutkinnon osien opetuksessa. Lisäksi heille suositellaan hitsausvirheiden ja pätevyystodistusten merkintöjen tunnistamiseen liittyvän opetuksen painottamista.