Eduskunnan ensiauttajien tehtävät hätätilapotilaan luona
Volanen, Camilla (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102021402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102021402
Tiivistelmä
Hätätilapotilaalla tarkoitetaan kriittisesti sairasta potilasta, joka tarvitsee apua välittömästi. Näissä tilanteissa sairaalan ulkopuoliselle ensihoitotehtävälle hälytetään Suomessa usein varsinaisen ensihoitoyksikön lisäksi myös maallikkoensiauttajista koostuva ensivasteyksikkö. Ensivastetoiminta perustuu joko alueen sairaanhoitopiirin kanssa tehtyyn sopimukseen tai on osa organisaation omaa varautumista, kuten Eduskunnassa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli koota näyttöön perustuva ohjeistus Eduskunnan ensiauttajille toimista hätätilapotilaan luona ennen ensihoitoyksikön ja terveydenhuollon ammattilaisten saapumista paikalle. Työn tarkoituksena on vahvistaa Eduskunnassa toimivien ensiauttajien osaamista hätätilapotilaan auttamisessa. Työn toimeksiantajan toiveena oli esittää ohjeistus helppokäyttöisen ja visuaalisesti selkeän toimintakortin muodossa.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Katsauksen perusteella ensiauttajien toiminta hätätilapotilaan luona koostuu potilaalle tehtävästä tilanarviosta ja hätätilapotilaan tunnistamisesta sekä näiden tietojen mahdollisimman aikaisesta välittämisestä edelleen paikalle saapuvalle ensihoitohenkilöstölle. Ensiauttajien antama hoito painottuu henkeä pelastaviin toimenpiteisiin, kuten peruselvytykseen yhdistettynä varhaiseen defibrillaatioon. Varsinaisten hoitotoimenpiteiden lisäksi ensiauttajat pystyvät tarjoamaan läsnäolollaan varhaista henkistä tukea traumaattisessa tilanteessa.
Ensiauttaja- ja ensivastetoimintaa koskevia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia on tehty vielä varsin vähän, ja monessa maassa toiminta on vielä kokeiluasteella. Potilaan tavoittamisviiveen tarkastelun lisäksi tarvitaan enemmän tutkimusta ensiauttajien tekemien hoitotoimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikutuksista muun muassa potilaan selviytymiseen, ja sitä kautta enemmän juuri ensivastetoimintaa räätälöityjä sekä näyttöön perustuvia hoito-ohjeita. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää kohdeorganisaation tarpeiden lisäksi tulevaisuuden tutkimustyön tausta-aineistona.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli koota näyttöön perustuva ohjeistus Eduskunnan ensiauttajille toimista hätätilapotilaan luona ennen ensihoitoyksikön ja terveydenhuollon ammattilaisten saapumista paikalle. Työn tarkoituksena on vahvistaa Eduskunnassa toimivien ensiauttajien osaamista hätätilapotilaan auttamisessa. Työn toimeksiantajan toiveena oli esittää ohjeistus helppokäyttöisen ja visuaalisesti selkeän toimintakortin muodossa.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Katsauksen perusteella ensiauttajien toiminta hätätilapotilaan luona koostuu potilaalle tehtävästä tilanarviosta ja hätätilapotilaan tunnistamisesta sekä näiden tietojen mahdollisimman aikaisesta välittämisestä edelleen paikalle saapuvalle ensihoitohenkilöstölle. Ensiauttajien antama hoito painottuu henkeä pelastaviin toimenpiteisiin, kuten peruselvytykseen yhdistettynä varhaiseen defibrillaatioon. Varsinaisten hoitotoimenpiteiden lisäksi ensiauttajat pystyvät tarjoamaan läsnäolollaan varhaista henkistä tukea traumaattisessa tilanteessa.
Ensiauttaja- ja ensivastetoimintaa koskevia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia on tehty vielä varsin vähän, ja monessa maassa toiminta on vielä kokeiluasteella. Potilaan tavoittamisviiveen tarkastelun lisäksi tarvitaan enemmän tutkimusta ensiauttajien tekemien hoitotoimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikutuksista muun muassa potilaan selviytymiseen, ja sitä kautta enemmän juuri ensivastetoimintaa räätälöityjä sekä näyttöön perustuvia hoito-ohjeita. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää kohdeorganisaation tarpeiden lisäksi tulevaisuuden tutkimustyön tausta-aineistona.