Mikroyrityksille arvoa luovan vastuullisuuspalvelun kehittäminen
Nurmi, Annika (2022)
Nurmi, Annika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102321536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102321536
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat mikroyrityksen kipupisteet vastuullisuuden toteuttamisessa. Tavoitteena oli luoda palvelukonsepti, jonka avulla mikroyritys pystyy toteuttamaan vastuullisuutta toiminnassaan kohtalaisilla kustannuksilla. Idea ja tarve kehitettävään palvelukonseptiin syntyi kolmen YAMK-opiskelijan keskuudessa, ja tutkija on yksi heistä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimivat nämä kolme opiskelijaa. Palvelukonseptin kehittämisen tarkoituksena oli luoda pohja myöhemmin perustettavalle yritykselle.
Opinnäytetyön tietoperusta loi pohjan kehittämistyölle ja palvelukonseptin suunnittelulle. Tietoperustaan kuuluvat yritysvastuu, toimintaympäristön jatkuva muutos, palvelut ja arvonmuodostuminen, asiakkaan odotukset ja asiakaskokemus, asiakaskeskeisyys sekä digitaalisuus palveluissa. Yritysvastuun merkitys korostui sekä kehitettävän palvelukonseptin kannalta että potentiaalisten asiakasyritysten kannalta liiketoimintaa muuttavana tekijänä. Digitaalisuus otettiin mukaan tietoperustaan siitä syystä, että alustavien suunnitelmien mukaan kehitettävä palvelukonsepti tulisi olemaan sovelluspohjainen.
Kehittämistyön prosessimallina käytetiin Design Councilin tuplatimanttimallia (Double Diamond). Tutkimusmenetelminä käytettiin kahden eri asiantuntijaryhmän teemahaastatteluita sekä kevyttä kilpailijakartoitusta olemassa olevista vastuullisuuspalveluista. Haastateltavina olivat Business Finlandin, ELY-keskuksen, Uudenmaan yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajat sekä kuusi mikroyrittäjää kokemusasiantuntijan roolissa. Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilun metodeja. Ideointityöpajoja järjestettiin kolme, ja työpajoissa käytettiin aivoriihiä, käyttäjäpersoonia sekä value proposition canvas-työkalua.
Kehittämistyön tuloksena syntyi sovelluspohjainen palvelukonsepti, jonka avulla kaiken kokoiset yritykset voivat lisätä vastuullisuutta liiketoiminnassaan, ei ainoastaan mikroyritykset, kuten oli alun perin tarkoitus. Sovelluksen toteuttaminen ja yrityksen perustaminen rajattiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Toimeksiantajan seuraava vaihe on yrityksen perustaminen luodun palvelukonseptin ympärille. Sovellus on mahdollista toteuttaa oppilaitosyhteistyönä, esimerkiksi opintojaksona tai opinnäytetyönä it-alan opinnoissa. Mikäli toimeksiantaja ei jostain syystä päädy perustamaan yritystä, on palvelukonseptia mahdollista tarjota tutkimuksessa haastatelluille tahoille.
Tutkimuksessa havaittiin, että mikroyrityksessä nähdään arvoa luovina tekijöinä vastuullisuuspalvelua hankkiessa resurssien säästäminen, tietotaidon lisääminen, brändiarvon ja maineen parantaminen sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet ja liiketoiminnan jatkuva parantaminen. Tutkimuksessa päädyttiin johtopäätökseen, että vastuulliseen liiketoimintaan kannattaa panostaa kaiken kokoisissa yrityksissä, sillä vastuullisen liiketoiminnan havaittiin lisäävän edellä mainittuja asioita.
Asiasanat: yritysvastuu, mikroyritys, arvonluonti, asiakaskeskeisyys, palvelukonsepti
Opinnäytetyön tietoperusta loi pohjan kehittämistyölle ja palvelukonseptin suunnittelulle. Tietoperustaan kuuluvat yritysvastuu, toimintaympäristön jatkuva muutos, palvelut ja arvonmuodostuminen, asiakkaan odotukset ja asiakaskokemus, asiakaskeskeisyys sekä digitaalisuus palveluissa. Yritysvastuun merkitys korostui sekä kehitettävän palvelukonseptin kannalta että potentiaalisten asiakasyritysten kannalta liiketoimintaa muuttavana tekijänä. Digitaalisuus otettiin mukaan tietoperustaan siitä syystä, että alustavien suunnitelmien mukaan kehitettävä palvelukonsepti tulisi olemaan sovelluspohjainen.
Kehittämistyön prosessimallina käytetiin Design Councilin tuplatimanttimallia (Double Diamond). Tutkimusmenetelminä käytettiin kahden eri asiantuntijaryhmän teemahaastatteluita sekä kevyttä kilpailijakartoitusta olemassa olevista vastuullisuuspalveluista. Haastateltavina olivat Business Finlandin, ELY-keskuksen, Uudenmaan yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajat sekä kuusi mikroyrittäjää kokemusasiantuntijan roolissa. Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilun metodeja. Ideointityöpajoja järjestettiin kolme, ja työpajoissa käytettiin aivoriihiä, käyttäjäpersoonia sekä value proposition canvas-työkalua.
Kehittämistyön tuloksena syntyi sovelluspohjainen palvelukonsepti, jonka avulla kaiken kokoiset yritykset voivat lisätä vastuullisuutta liiketoiminnassaan, ei ainoastaan mikroyritykset, kuten oli alun perin tarkoitus. Sovelluksen toteuttaminen ja yrityksen perustaminen rajattiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Toimeksiantajan seuraava vaihe on yrityksen perustaminen luodun palvelukonseptin ympärille. Sovellus on mahdollista toteuttaa oppilaitosyhteistyönä, esimerkiksi opintojaksona tai opinnäytetyönä it-alan opinnoissa. Mikäli toimeksiantaja ei jostain syystä päädy perustamaan yritystä, on palvelukonseptia mahdollista tarjota tutkimuksessa haastatelluille tahoille.
Tutkimuksessa havaittiin, että mikroyrityksessä nähdään arvoa luovina tekijöinä vastuullisuuspalvelua hankkiessa resurssien säästäminen, tietotaidon lisääminen, brändiarvon ja maineen parantaminen sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet ja liiketoiminnan jatkuva parantaminen. Tutkimuksessa päädyttiin johtopäätökseen, että vastuulliseen liiketoimintaan kannattaa panostaa kaiken kokoisissa yrityksissä, sillä vastuullisen liiketoiminnan havaittiin lisäävän edellä mainittuja asioita.
Asiasanat: yritysvastuu, mikroyritys, arvonluonti, asiakaskeskeisyys, palvelukonsepti