Mitä suojataan, kun suojataan kansallista turvallisuutta siviilitiedustelun menetelmin
Lehikoinen, Hannu (2022)
Lehikoinen, Hannu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722183
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa oikeusmuotoilun keinoin mahdollisimman hyvin tarkoitusta palveleva lopputuote, eli esittää selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, mitä suojataan, kun suojataan kansallista turvallisuutta siviilitiedustelun menetelmin. Tavoitteen ja tarkoituksen toteuttaminen muodostivat kaksiosaisen kehittämistehtävän, johon kuului sen selvittäminen mitä tällöin käytännössä suojataan ja kuinka se olisi parasta esittää. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa. Tulokset toimivat alustuksena keskustelulle tämänkaltaisen lähestymistavan mielekkyydestä ja tarpeellisuudesta. Opinnäytetyön tietoperusta rakentui aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä ja niiden esitöistä, kansainvälisistä sopimuksista, virallislähteistä sekä eri tahojen kannanotoista. Koska kansallisen turvallisuuden tarkempi määrittely on jätetty Euroopan unionissa jokaisen jäsenvaltion oman harkinnan varaan, niin oli luonnollista rajata tarkastelu koskemaan pelkästään sitä, millainen merkitys käsitteelle Suomessa on annettu.
Asiaa lähestyttiin opinnäytetyössä kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella, jonka tulokset muodostivat tietoperustan. Ymmärrystä siihen, mitä suojataan, kun suojataan kansallista turvallisuutta, tavoiteltiin lainsäädännön ja sen esitöiden sisällönanalyysillä. Lähteiden valintaa ohjasi oikeuslähdeoppi. Sisällönanalyysin tulosten esittämistä ohjasivat oikeusmuotoilun ajattelutapa ja tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä haastattelut. Opinnäytetyöprosessin kokonaisuutta ohjasivat sitä koskevat eettiset ohjeet ja ennalta asetetut tavoitteet. Keskeisenä tuloksena syntyi neljäosainen luokittelu kansallisen turvallisuuden piiriin kuuluvista asioista. Siviilitiedustelun kohteiden kautta katsottuna kansallisen turvallisuuden suojeluobjektit ovat ihminen, johtaminen ja päätöksenteko, kyky kansainväliseen toimintaan sekä yhteiskunnan toimivuus ja sen edellytykset. Toisena merkittävänä tuloksena syntyi oikeusmuotoilua hyödyntäen työelämäkumppanin toiveiden mukainen esitystapa, kuinka tämänkaltainen asia kannattaa esittää.
Sisällönanalyysin tulokset ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi ja yhdeksi näkökulmaksi kansallisen turvallisuuden käsitteestä. Tulosten merkitys tulee näiltä osin määrittymään vasta opinnäytetyön julkaisun jälkeen käytävässä keskustelussa. Haastattelujen perusteella syntynyttä kuvaa sopivasta esittämisen tavasta on mahdollista hyödyntää abstraktien käsitteiden esittämiseen sellaisenaan tai mukailla menetelmää sopivan tavan selvittämiseen toisessa yhteydessä. Kokonaisuutena arvioituna on mahdollista sanoa, että kansallisen turvallisuuden käsitteellä on juridisen ulottuvuuden lisäksi vahva poliittinen ulottuvuus. Suomessa kansallisen turvallisuuden määritteleminen tapahtuu siihen kohdistuvien uhkien kautta. Sisällönanalyysin perusteella vaikuttaa siltä, että uhkia aiheuttavien kohteiden kautta on mahdollista muodostaa kokonaiskuva kansallisen turvallisuuden piiriin kuuluvista asioista. Aihe on laaja ja jokaista kohdetta olisi mahdollisesti hyödyllistä tarkastella tarkemmin paremman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Aiheeseen liittyy myös olennaisesti vakavuuden arvioiminen. Jatkokehityksenä kokonaiskuvan muodostamisen jälkeen saattaisi olla hyödyllistä kehittää menetelmä kansallisen turvallisuuden uhkien vakavuuden arviointiin.
Asiaa lähestyttiin opinnäytetyössä kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella, jonka tulokset muodostivat tietoperustan. Ymmärrystä siihen, mitä suojataan, kun suojataan kansallista turvallisuutta, tavoiteltiin lainsäädännön ja sen esitöiden sisällönanalyysillä. Lähteiden valintaa ohjasi oikeuslähdeoppi. Sisällönanalyysin tulosten esittämistä ohjasivat oikeusmuotoilun ajattelutapa ja tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä haastattelut. Opinnäytetyöprosessin kokonaisuutta ohjasivat sitä koskevat eettiset ohjeet ja ennalta asetetut tavoitteet. Keskeisenä tuloksena syntyi neljäosainen luokittelu kansallisen turvallisuuden piiriin kuuluvista asioista. Siviilitiedustelun kohteiden kautta katsottuna kansallisen turvallisuuden suojeluobjektit ovat ihminen, johtaminen ja päätöksenteko, kyky kansainväliseen toimintaan sekä yhteiskunnan toimivuus ja sen edellytykset. Toisena merkittävänä tuloksena syntyi oikeusmuotoilua hyödyntäen työelämäkumppanin toiveiden mukainen esitystapa, kuinka tämänkaltainen asia kannattaa esittää.
Sisällönanalyysin tulokset ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi ja yhdeksi näkökulmaksi kansallisen turvallisuuden käsitteestä. Tulosten merkitys tulee näiltä osin määrittymään vasta opinnäytetyön julkaisun jälkeen käytävässä keskustelussa. Haastattelujen perusteella syntynyttä kuvaa sopivasta esittämisen tavasta on mahdollista hyödyntää abstraktien käsitteiden esittämiseen sellaisenaan tai mukailla menetelmää sopivan tavan selvittämiseen toisessa yhteydessä. Kokonaisuutena arvioituna on mahdollista sanoa, että kansallisen turvallisuuden käsitteellä on juridisen ulottuvuuden lisäksi vahva poliittinen ulottuvuus. Suomessa kansallisen turvallisuuden määritteleminen tapahtuu siihen kohdistuvien uhkien kautta. Sisällönanalyysin perusteella vaikuttaa siltä, että uhkia aiheuttavien kohteiden kautta on mahdollista muodostaa kokonaiskuva kansallisen turvallisuuden piiriin kuuluvista asioista. Aihe on laaja ja jokaista kohdetta olisi mahdollisesti hyödyllistä tarkastella tarkemmin paremman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Aiheeseen liittyy myös olennaisesti vakavuuden arvioiminen. Jatkokehityksenä kokonaiskuvan muodostamisen jälkeen saattaisi olla hyödyllistä kehittää menetelmä kansallisen turvallisuuden uhkien vakavuuden arviointiin.