Siirtohinnoittelun dokumentointi: dokumentaatiovaatimusten muutokset Verohallinnon ohjeissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on siirtohinnoitteludokumentaatio. Verohallinto on antanut siirtohinnoittelun dokumentaatioon liittyen ohjeen ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja ohjeita on päivitetty useasti dokumentaatiovaatimusten muututtua. Tässä työssä tarkastelun kohteena ovat Verohallinnon ohjeet siirtohinnoittelun dokumentaatiosta ia tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia muutoksia verohallinnon siirtohinnoitteludokumentaatiota koskevan ohjeistuksen eri versioiden välillä on tapahtunut.

Tutkimuksen tietoperustana toimii alan tutkimuskirjallisuus, kansallinen lainsäädäntö sekä Euroopan unionin ja OECD:n siirtohinnoittelua koskevat ohjeistukset. Työn teoriaosuudessa esitellään siirtohinnoittelun tarkoitusta ja historiaa sekä esitellään siirtohinnoitteluun liittyvä lainsäädäntö ja muut oikeuslähteet. Tämän jälkeen käydään läpi siirtohinnoitteluprosessia ja esitellään siirtohinnoittelumenetelmät. Lopuksi esitellään vielä siirtohinnoittelun dokumentaation sisältö.

Tässä kuvailevassa laadullisessa tutkimuksessa aineistona toimivat ensimmäinen (2007) ja tuorein (2022) Verohallinnon siirtohinnoitteludokumentaatio-ohje. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysin myötä ohjeista löydettiin kuudenlaisia muutoksia. Työn tuloksena todettiin, että Verohallinnon ohje on muuttunut erityisesti sen rakenteen ja muotoilun osalta. Lisäksi tulokset jakautuivat muuttumattomiin sisältöihin, tarkennettuihin sisältöihin, aineettomaan omaisuuteen liittyvin mainintoihin, uusiin sisältöihin sekä oikeuslähdemainintoihin.

Tulokset osoittavat kansallisessa ja kansainvälisissä siirtohinnoittelukeskusteluissa tapahtuneita korostuksia ja antavat viitteitä siitä, mihin seikkoihin Verohallinto ja veroviranomaiset ovat siirtohinnoittelussa viime vuosina keskittyneet. Johtopäätöksenä todettiin, että merkittävimpien muutosten taustalla on muutos Verotusmenettelylaissa sekä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden merkityksen kasvu. Tulosten yksityiskohtia tarkastelemalla voi saada kuvan siitä, mitkä tekijät siirtohinnoitteluun liittyvissä verotuskysymyksissä mahdollistavat verosuunnittelua ja mitä tekijöitä veroviranomainen haluaa erityisesti valvoa. Näin ollen tutkimus antaa ymmärrystä veroviranomaisten toiminnasta ja toisaalta verovelvollisen vaatimuksista siirtohinnoittelukysymyksissä.