Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia huolen puheeksi ottamisesta huoltajien kanssa
Himanen, Anu; Huuhtanen, Sini (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111723002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111723002
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia huolen puheeksi ottamisesta huoltajien kanssa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä erään varhaiskasvatuksen toimijan kanssa. Tavoitteena oli kehittää omaa osaamistamme huolen puheeksi ottamiseen sekä tuottaa yhteistyökumppanillemme tietoa, jota he voivat hyödyntää työnsä kehittämisessä. Tutkimuksen tietoperustassa käsittelemme varhaiskasvatuksessa tehtävää kasvatusyhteistyötä sekä dialogista vuorovaikutusta. Lisäksi tarkastelemme huolen puheeksi ottamisen menetelmiä ja huolen vyöhykkeistöä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niihin osallistui yhteensä neljä varhaiskasvatuksen opettajaa kahdesta eri päiväkodista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että päiväkodeissa kohdatut huolen aiheet olivat hyvin samankaltaisia työn-tekijästä tai päiväkodista riippumatta. Varhaiskasvatuksen opettajien huoli heräsi erityisesti lapsen käytökseen liittyvistä seikoista sekä perheen arjenhallintaan ja hyvinvointiin liittyen. Aineiston mukaan varhaiskasvatuksen opettajilla ei ollut yhteneväistä toimintamallia huolen puheeksi ottamiseen. Haastateltavat kokivat käytännön työkokemuksen olleen hyödyksi tilanteissa, joissa huolta on pitänyt ottaa puheeksi. Tuloksissa korostui esimiehen sekä tiimin antaman tuen merkitys huolen herätessä ja puheeksi otettaessa. Jokainen haastateltava olisi kaivannut uransa alkuvaiheessa enemmän tukea huolen puheeksi ottamiseen. Kertyneestä työkokemuksesta huolimatta kaikki haastateltavat kokivat hyötyvänsä lisäkoulutuksesta.
Tämän tutkimuksen myötä kehittämisehdotuksena esitämme varhaiskasvatuksen opettajille suunnatun lisäkoulutuksen järjestämistä tai materiaalin tuottamista huolen puheeksi ottamiseen liittyen. Lisäksi jatkotutkimusehdotuksemme on varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajien välisen yhteistyön toteutumisen laajempi tutkiminen. The aim of this thesis was to find out what kinds of experience early childhood education (ECE) teachers have of raising their concerns with guardians. This thesis was carried out in cooperati-on with a partner who wished to remain anonymous. The purpose was to develop our own ex-pertise in voicing our concerns and to produce information that our partner can use in develo-ping their practices.
The theory part of this thesis discusses early childhood education and care (ECEC) partnership. It also discusses dialogic interaction, different methods for expressing concerns, and the zones of worry.
The research was carried out using a qualitative research method, and the material was collected using thematic interviews. Four ECE teachers from two different day-care centres participated in the interviews. The data were analysed using inductive content analysis.
The results showed that the concerns ECE teachers have are very similar regardless of the teacher or the day-care centre they work in. In particular ECE teachers were concerned about issues related to children´s behaviour and the life management and well-being of families. The data revealed that ECE teachers did not have shared practices for raising their concerns with guardians. The results highlighted the importance of the support provided by the supervisor and the team when concerns came up and were addressed. Every interviewee felt that they would have needed more support in raising their concerns early in their career. Despite the work experience they had acquired by now, all the interviewees said that they would benefit from additional training.
Potential topics for further research topic and development idea includes producing additional training or materials aimed at ECE teachers and studying the collaboration between ECE teachers and special needs teachers in early childhood education in more depth.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niihin osallistui yhteensä neljä varhaiskasvatuksen opettajaa kahdesta eri päiväkodista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että päiväkodeissa kohdatut huolen aiheet olivat hyvin samankaltaisia työn-tekijästä tai päiväkodista riippumatta. Varhaiskasvatuksen opettajien huoli heräsi erityisesti lapsen käytökseen liittyvistä seikoista sekä perheen arjenhallintaan ja hyvinvointiin liittyen. Aineiston mukaan varhaiskasvatuksen opettajilla ei ollut yhteneväistä toimintamallia huolen puheeksi ottamiseen. Haastateltavat kokivat käytännön työkokemuksen olleen hyödyksi tilanteissa, joissa huolta on pitänyt ottaa puheeksi. Tuloksissa korostui esimiehen sekä tiimin antaman tuen merkitys huolen herätessä ja puheeksi otettaessa. Jokainen haastateltava olisi kaivannut uransa alkuvaiheessa enemmän tukea huolen puheeksi ottamiseen. Kertyneestä työkokemuksesta huolimatta kaikki haastateltavat kokivat hyötyvänsä lisäkoulutuksesta.
Tämän tutkimuksen myötä kehittämisehdotuksena esitämme varhaiskasvatuksen opettajille suunnatun lisäkoulutuksen järjestämistä tai materiaalin tuottamista huolen puheeksi ottamiseen liittyen. Lisäksi jatkotutkimusehdotuksemme on varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajien välisen yhteistyön toteutumisen laajempi tutkiminen.
The theory part of this thesis discusses early childhood education and care (ECEC) partnership. It also discusses dialogic interaction, different methods for expressing concerns, and the zones of worry.
The research was carried out using a qualitative research method, and the material was collected using thematic interviews. Four ECE teachers from two different day-care centres participated in the interviews. The data were analysed using inductive content analysis.
The results showed that the concerns ECE teachers have are very similar regardless of the teacher or the day-care centre they work in. In particular ECE teachers were concerned about issues related to children´s behaviour and the life management and well-being of families. The data revealed that ECE teachers did not have shared practices for raising their concerns with guardians. The results highlighted the importance of the support provided by the supervisor and the team when concerns came up and were addressed. Every interviewee felt that they would have needed more support in raising their concerns early in their career. Despite the work experience they had acquired by now, all the interviewees said that they would benefit from additional training.
Potential topics for further research topic and development idea includes producing additional training or materials aimed at ECE teachers and studying the collaboration between ECE teachers and special needs teachers in early childhood education in more depth.