Opintotarjonnan suunnitteluprosessin kehittäminen prosessiparannuksen keinoin: case-tiedekunnan avoimen yliopiston opintotarjonnan suunnitteluprosessi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tiedekunnan avoimen yliopiston opintotarjonnan suunnitteluprosessia ja löytää siitä kehittämiskohteet prosessin selkeyttämiseksi. Kehittämistyön aihe nousi työelämän aidosta kehittämistarpeesta, jonka tiedekunnan ja avoimen yliopiston toimijat olivat havainneet ja tuoneet yhteisesti esille. Kehittämistyön aihe kytkeytyi myös isompaan, kansalliseen näkökulmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdotti Jatkuvan oppimisen kehittäminen -hankkeen loppuraportissa vuonna 2019, että Suomessa toteutetaan kansallinen jatkuvan oppimisen uudistus. Jatkuvan oppimisen edistämistarpeen taustalla on uuden teknologian ja työn murros, jotka vaikuttavat erityisesti työikäisen väestön osaamistarpeisiin. Osaamista on tarve kehittää ja uudistaa yhä enemmän koko työuran eri vaiheissa. Tutkimuksessa käytettiin lähestymistapana tapaustutkimusta ja menetelminä syvähaastattelua, prosessimallintamista, arviointityöpajaa, sisäistä benchmarkingia ja kirjallisia lähteitä. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin prosessikirjallisuuteen, -tutkimuksiin ja -artikkeleihin. Tietoperustan keskiössä olivat prosessien mallintaminen ja niiden kehittäminen prosessiparannuksen (Business Process Improvement, BPI) keinoin. Lisäksi tietoperustassa sivuttiin prosessiajattelua ja -johtamista. Lopputuloksena toimeksiantajalle toteutettiin tavoitteiden mukaisesti nykyinen prosessikuvaus, yksityiskohtainen luettelo kehityskohteista ja parannusideoista sekä uusi opintotarjonnan prosessikuvaus. Kehittämistyön keskeisimmät tulokset olivat, että oppiaineiden on ennen tarjontapäätöstä tärkeä varmistaa taloudelliset- ja henkilöstöresurssit ja viestiä niistä tiedekuntaan. Oppiaineiden on myös tärkeä tarkentaa avoimelle yliopistolle ja yhteistyöoppilaitoksille lähetettäviä opintotarjontatietoja. Avoimen yliopiston on puolestaan olennaista viestiä tiedekuntaan, missä ja milloin tarkennuksista infotaan. Lisäksi avoimen yliopiston on hyvä selvittää ennakkoon yhteistyöoppilaitosten opettajaresurssit ja päivittää yhteistyöoppilaitoksille suunnatut opetuslupaohjeet. Tiedekunnan ja avoimen yliopiston on hyvä kirkastaa opintotarjontaprosessin omistajuutta, ja määrittää, kuka vastaa muun muassa jatkokehitystyöstä. Jotta prosessia voi kehittää, on prosessinomistajan tärkeä määrittää myös prosessinaikaiset mittarit.