Työkyvyn johtamisen merkitys poliisin väkivaltarikosyksikössä
Hokkinen, Päivi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328332
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työkyvyn johtamisen merkitystä henkisesti kuormittavassa poliisin väkivaltarikostutkinnassa. Poliisihallinnossa esihenkilövirkojen hakukuulutuksissa edellytetään valmiuksia työkyvyn johtamiseen. Hallinnossa on olemassa oma ohjeistuksensa työkyvyn johtamiseen liittyen. Poliisin työ lukeutuu ammatteihin, joissa väkivallan riski on merkittävän suuri. Henkiseen tai psykososiaaliseen kuormitukseen ei kuitenkaan ole olemassa omaa ohjeistusta työkyvyn johtamisen suhteen. Työn tavoitteena oli luoda poliisin esihenkilöille muistilista työkyvyn johtamisen avuksi henkisesti kuormittavassa väkivaltarikostutkintatyössä.
Opinnäytetyön tietopohja kerättiin kirjallisuudesta sekä erilaisista kansainvälisistä, vertaisarvioiduista tutkimuksista. Työn tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tutkimustulosten perusteella rakennettiin kysymysrunko puolistrukturoitua teemahaastattelua varten. Haastateltaviksi valittiin työkyvyn johtamisen asiantuntijoita, Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon esihenkilöitä. Lopuksi kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen tuloksia verrattiin keskenään.
Lopullisena tuotoksena syntyi työkyvyn johtamisen muistilista mukaan esihenkilön työkalupakkiin. Työssä on huomioitu työnantajaa ja esihenkilöä työkyvyn johtamisessa velvoittava lainsäädäntö, viimeisimmät kansainväliset tutkimukset työkyvyn johtamisen menetelmistä sekä esihenkilöiltä vaadittavista ominaisuuksista. Lisäksi työssä on perehdytty asiantuntijoiden johdolla erilaisiin menetelmiin, joilla henkisesti kuormittavassa työssä jaksaminen paranee. Työssä on huomioitu työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen merkitys työkyvyn johtamisen viitekehyksessä.
Kirjallisuuskatsauksessa saadut tulokset olivat yhteneväisiä asiantuntijahaastattelun tulosten kanssa, teoria ja käytäntö kohtasivat toisensa. Näin ollen työ saavutti työelämälähtöisyyden tavoitteen. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää jatkossa työkyvyn johtamiseen liittyvän koulutuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyön tietopohja kerättiin kirjallisuudesta sekä erilaisista kansainvälisistä, vertaisarvioiduista tutkimuksista. Työn tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tutkimustulosten perusteella rakennettiin kysymysrunko puolistrukturoitua teemahaastattelua varten. Haastateltaviksi valittiin työkyvyn johtamisen asiantuntijoita, Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon esihenkilöitä. Lopuksi kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen tuloksia verrattiin keskenään.
Lopullisena tuotoksena syntyi työkyvyn johtamisen muistilista mukaan esihenkilön työkalupakkiin. Työssä on huomioitu työnantajaa ja esihenkilöä työkyvyn johtamisessa velvoittava lainsäädäntö, viimeisimmät kansainväliset tutkimukset työkyvyn johtamisen menetelmistä sekä esihenkilöiltä vaadittavista ominaisuuksista. Lisäksi työssä on perehdytty asiantuntijoiden johdolla erilaisiin menetelmiin, joilla henkisesti kuormittavassa työssä jaksaminen paranee. Työssä on huomioitu työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen merkitys työkyvyn johtamisen viitekehyksessä.
Kirjallisuuskatsauksessa saadut tulokset olivat yhteneväisiä asiantuntijahaastattelun tulosten kanssa, teoria ja käytäntö kohtasivat toisensa. Näin ollen työ saavutti työelämälähtöisyyden tavoitteen. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää jatkossa työkyvyn johtamiseen liittyvän koulutuksen suunnittelussa.