Sisäisen viestinnän keinot parempaan työtyytyväisyyteen päivittäistavarakaupassa
Nöjd, Heli (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630404
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön (PONT) aiheena oli kehittää pienen päivittäistavarakaupan sisäistä viestintää. Opinnäytetyöntekijä toimii yksikön esihenkilönä. Työn tarkoituksena oli kehittää yksikön työyhteisöviestintää tukemaan arjen työtä. Tavoitteena oli saavuttaa parempaa työhyvinvointia sisäisen viestinnän keinoin. Hyödyn saajat ovat esihenkilö itse, yksikön työyhteisö ja toimeksiantajaorganisaatio. Opinnäytetyön avulla pyrittiin löytämään työyhteisölle ja toimeksiantajalle käytännön toimintamalleja, joiden avulla tuetaan pysyvää muutosta yksikön viestinnässä.
PONT toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa havainnoinnin ja osallistumisen kautta kerättiin empiirisesti tutkimusaineistoa. Induktiivinen analyysi tehtiin kymmenen päiväkirjamuodossa toteutetun havainnointiviikon muistiinpanojen kautta ja johtopäätökset syntyivät kerätystä aineistosta autoetnografisella tutkimusotteella. Viikkoanalyysien keskeinen teoriaosuus tarkasteli työyhteisöviestintää ja esihenkilötyössä tarvittavaa osaamista. Teoreettisen osuuden tavoitteena oli antaa yleiskuva siitä, millainen rooli sisäisellä viestinnällä on henkilöstön työhyvinvoinnissa, esihenkilötyössä ja yrityskulttuurissa.
PONT koostuu esihenkilön omasta työyhteisöviestinnän osaamisen kehittämisestä aiheeseen syventymällä ja prosessin myötä oppien. Lisäksi työn aikana otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tukemaan työyhteisöviestintää, kuten toimipaikan viestinnän viikko- ja vuosisuunnitelma ja viikoittaiset palaverit apulaispäällikön kanssa. Henkilökunnalle teetettiin kaksi kyselyä sisäisen viestinnän toimivuudesta toimipaikassa. Kyselyistä saatiin tietoa työyhteisöviestinnän nykytilasta ja seurantakyselyn myötä sisäisen viestinnän kehittymisestä työpaikalla. Tietoperustana tätä opinnäytetyötä ja oppimista tukevat erilaiset viestintää, työhyvinvointia, yrityskulttuuria ja esihenkilötyötä kuvaavat lähteet.
Opinnäytetyö antoi yhteisölle ja toimeksiantajalle toimintamalleja tukemaan pysyvää muutosta yksikön viestinnässä. Kyselytutkimuksen mukaan on myös arvioitavissa, että toimipaikan henkilöstön työviihtyvyys on parantunut verrattuna toimintatutkimuksen aloitusvaiheeseen. Toimintamallit ovat helposti toteutettavissa ja kopioitavissa muihin pieniin yrityksemme toimipisteisiin.
PONT toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa havainnoinnin ja osallistumisen kautta kerättiin empiirisesti tutkimusaineistoa. Induktiivinen analyysi tehtiin kymmenen päiväkirjamuodossa toteutetun havainnointiviikon muistiinpanojen kautta ja johtopäätökset syntyivät kerätystä aineistosta autoetnografisella tutkimusotteella. Viikkoanalyysien keskeinen teoriaosuus tarkasteli työyhteisöviestintää ja esihenkilötyössä tarvittavaa osaamista. Teoreettisen osuuden tavoitteena oli antaa yleiskuva siitä, millainen rooli sisäisellä viestinnällä on henkilöstön työhyvinvoinnissa, esihenkilötyössä ja yrityskulttuurissa.
PONT koostuu esihenkilön omasta työyhteisöviestinnän osaamisen kehittämisestä aiheeseen syventymällä ja prosessin myötä oppien. Lisäksi työn aikana otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tukemaan työyhteisöviestintää, kuten toimipaikan viestinnän viikko- ja vuosisuunnitelma ja viikoittaiset palaverit apulaispäällikön kanssa. Henkilökunnalle teetettiin kaksi kyselyä sisäisen viestinnän toimivuudesta toimipaikassa. Kyselyistä saatiin tietoa työyhteisöviestinnän nykytilasta ja seurantakyselyn myötä sisäisen viestinnän kehittymisestä työpaikalla. Tietoperustana tätä opinnäytetyötä ja oppimista tukevat erilaiset viestintää, työhyvinvointia, yrityskulttuuria ja esihenkilötyötä kuvaavat lähteet.
Opinnäytetyö antoi yhteisölle ja toimeksiantajalle toimintamalleja tukemaan pysyvää muutosta yksikön viestinnässä. Kyselytutkimuksen mukaan on myös arvioitavissa, että toimipaikan henkilöstön työviihtyvyys on parantunut verrattuna toimintatutkimuksen aloitusvaiheeseen. Toimintamallit ovat helposti toteutettavissa ja kopioitavissa muihin pieniin yrityksemme toimipisteisiin.