Ammattiliittojen kansainvälisen edunvalvonnan kehittäminen

Abstract

Globaali työelämä on muutosten kourissa. Uudentyyppiset työsuhteet, alustatalous, pitkät alihankintaketjut, palkattujen työntekijöiden vaihtuminen yksityisyrittäjiksi sekä monikansallisten suuryritysten kasvava valta haastavat perinteistä ammattiyhdistysliikettä ja sen toimintatapoja. Yritysten ja työnantajien kansainvälistyessä myös työelämän pelisäännöt globalisoituvat ja muuttuvat. Ammattiyhdistysliikkeen tulee kyetä vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen ja uudenlaisiin haasteisiin vahvistamalla keskinäistä yhteistyötään ja tiedonvaihtoa. Yksityisten palvelualojen kansainvälinen ammattiliitto UNI Global Union toteuttaa kehittyvissä maissa hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien työntekijöiden työehtoja ja asemaa, sekä kehittää näiden järjestäytymistä ja edunvalvontakapasiteettia.

Tämän palvelumuotoilun alaan kuuluvan kehittämistyön aiheena oli kansainvälisen yhteistyön ja globaalin edunvalvonnan hankkeiden kehittäminen palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin. Tavoitteena oli luoda syvälliseen asiakastuntemukseen pohjautuva, skaalautuva työkalupakki sujuvoittamaan hankkeiden suunnittelua, seurantaa ja hankkeiden tulosten mittaamista. Tehokkaampien työkalujen ja prosessien avulla voidaan kasvattaa hanketoiminnan vaikuttavuutta ja varmistaa, että kehittyvien maiden ammattiliittojen ääni kuuluu hankesyklin eri vaiheissa. Kehittämistyön pohjimmaisena tavoitteena oli tehostaa yhteistyöhankkeiden vaikuttavuutta ja selvittää, miten ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisten hankkeiden hallinnosta voisi muotoiluajattelun avulla saada sujuvamman ja tehokkaamman, jotta se vastaisi paremmin niin hyödynsaajien, toteuttajien kuin rahoittajienkin tarpeisiin.

Työn tietoperusta-osiossa perehdyttiin kansalaisyhteiskunnan erityispiirteisiin palveluntuottajana, kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja kehityshankkeiden tulosten arvioinnin eri metodeihin. Lisäksi käsiteltiin asiakaskeskeistä liiketoimintalogiikkaa, arvon muodostusta ja palveluinnovointia kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta. Kehittämistyö noudatti palvelumuotoilun tuplatimantti-mallia, jonka vaiheet ovat ymmärtäminen, määritteleminen, kehittäminen ja toteuttaminen. Asiakasymmärrystä ja kehittämisideoita kerättiin haastattelujen, yhteiskehittämisen työpajojen ja työpöytätutkimuksen avulla. Tuloksia havainnollistettiin liiketoimintakanvasin sekä empatia- ja sidosryhmäkarttojen avulla. Kehittämistyön tuloksena luotiin skaalautuva työkalupakki hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen, sekä arviointipolku hankkeen tulosten arviointiin. Niiden avulla voidaan yksittäisten ja toisistaan irrallisten hankkeiden sijaan luoda kestävämpiä ja vaikuttavampia ohjelmallisia kokonaisuuksia.