Työnjohdon uudelleen organisointi
Naskali, Kalle (2022)
Naskali, Kalle
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630656
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön kohteena on ajoneuvokorjaamo Veho Pirkkalan työnjohdon uudelleen organisointi. Veho Pirkkalassa oli jo pitkään havaittu työnjohdollisia ongelmia. Korjaamon suuren kokoluokan vuoksi työtilauksia oli suuri määrä ja tämä tarkoittaa suurta tietovirtaa. Vehon Pirkkalan ongelmana oli asiakastilojen rauhattomuus, huoltoneuvonnan ylikuormitus sekä korjaamon tehottomuus. Ongelmalle oli määritelty jo ratkaisu, mutta suunnitelma ratkaisun toteuttamiseksi oli tekemättä. Suunnitelman määrittämiseksi tarvittiin yleisymmärrys logistiikka ja prosessi ajattelusta sekä prosessien kehityksestä.
Veho oli määrittänyt, että hallityönjohtaja-malli otetaan käyttöön korjaamon toiminnassa. Hallityönjohtaja ei ole työnimikkeenä uusi, mutta sen tarve korostuu suurissa korjaamoissa. Muutosta varten korjaamon nykytilanne kartoitettiin yhdistelemällä kokemuksesta saatua tietoa sekä korjaamon henkilökunnan haastattelua. Tietoa hyödyntämällä uudelle toimihenkilölle suunniteltiin työtehtävät ja -piste sekä tavoitteet. Suunnitelman ja pakollisten toimenpiteiden jälkeen aloitettiin koejakso. Koejaksolla havaittiin että alkuperäiset tavoitteet saatiin ratkaistua, mutta hallityönjohtajia tulisi yhden sijasta olla kaksi.
Suunnitelmallisuus auttoi prosessin muuttamisessa monellakin eri tavalla. Siirtyminen uuteen toimintamalliin oli sujuvaa vaikkakin ongelmiakin syntyi. Hallityönjohtajan käyttöönotto täytti suurimman osan asetetuista tavoitteista. Prosessia kehittämällä vain aika ja tavoitteiden asettaminen näyttää kuinka sen käyttö täyttää odotukset
Veho oli määrittänyt, että hallityönjohtaja-malli otetaan käyttöön korjaamon toiminnassa. Hallityönjohtaja ei ole työnimikkeenä uusi, mutta sen tarve korostuu suurissa korjaamoissa. Muutosta varten korjaamon nykytilanne kartoitettiin yhdistelemällä kokemuksesta saatua tietoa sekä korjaamon henkilökunnan haastattelua. Tietoa hyödyntämällä uudelle toimihenkilölle suunniteltiin työtehtävät ja -piste sekä tavoitteet. Suunnitelman ja pakollisten toimenpiteiden jälkeen aloitettiin koejakso. Koejaksolla havaittiin että alkuperäiset tavoitteet saatiin ratkaistua, mutta hallityönjohtajia tulisi yhden sijasta olla kaksi.
Suunnitelmallisuus auttoi prosessin muuttamisessa monellakin eri tavalla. Siirtyminen uuteen toimintamalliin oli sujuvaa vaikkakin ongelmiakin syntyi. Hallityönjohtajan käyttöönotto täytti suurimman osan asetetuista tavoitteista. Prosessia kehittämällä vain aika ja tavoitteiden asettaminen näyttää kuinka sen käyttö täyttää odotukset