Laatukäsikirja : kuinka luoda sellainen pienyritykselle
Vahtera, Tony (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630564
Tiivistelmä
Opinnäytetyö aihe kehittyi työn ohessa ja laatukäsikirjan tarpeen kautta. Kohteena oleva AINA Wireless Finland tarvitsi laatujärjestelmää päivittäiseen tekemiseen ja vähentääkseen resurssien hukkaamista virheiden korjaamiseen, resursseja, joita tarvittaisiin kipeästi muualla.
Työssä käydään läpi laatua ja sen määrittämisen vaikeutta, laatujärjestelmää ja ISO-järjestöä ja itse standardeja, tärkeimpänä niistä ISO 9001. Työn pohjana ja laatukirjan ohjeellisena kokoajana on ISO 9001, josta löytyvät vaatimukset, joiden avulla laatukäsikirja on rakennettu.
ISO 9001 on pääosassa tässä opinnäytetyössä. Sen sanastoa ja tarkoitusta on käyty läpi, kuten tärkeimmät kohdat koko standardista. Pääfokus on pyritty pitämään asian ymmärryttävyydessä. Standardien kieli kun ei välttämättä aukene edes siellä mainittujen esimerkkien avulla.
Tietoa on haettu standardeista ISO 9001 ja sen sisarjärjestön ASQ versiosta 9001:stä, kuten myös SFS ja DKE sivuilta, erilaisista laatua käsitelevistä teoksista kuten Juran perusteos Quality by design ja David M. Andersonin Design for manufacturablity.
Työn pohjana on myös käytetty yrityksen sisäisiä keskusteluja laatujärjestelmän tarpeesta yrityksestä, kuin myös siitä, että minkä tasoisena laatujärjestelmä pitäisi toteuttaa. Päädyttiin laatukäsikirjaan ja sen tulisi olla sellainen, jota voisi jatkaa mm. asiakasyrityksille. Syntyneen laatukäsikirjan ylläpito sekä jatkokehitys tulee todennäköisesti ns. operations toimintaa pyörittävän vastuulle. Pienessä yrityksessä kun harvoin on mahdollista pitää henkilöresurssia puhtaasti laatuun liittyvien asioiden parissa, eli tämäkin rooli tullaan silloin toteuttamaan ns. työn ohessa. Mikä tietysti tuo jo omat riskinsä jatkolle.
Laatu ja sen hallinnointi laatujärjestelmän ja politiikan kautta on yritykselle selkäranka, jonka varaan moni muu toiminne voi nojata. Laatukäsikirja muodostaa vakaan pohjan laatujärjestelmälle ja mahdollistaa kaikkien yrityksessä toimivien saada käsitys laadullisista tavoitteista, sekä miten ne on mahdollista saavuttaa. Näin myös hukataan vähemmän resursseja, kun esimerkiksi dokumentointi on tietynlaista.
Työssä käydään läpi laatua ja sen määrittämisen vaikeutta, laatujärjestelmää ja ISO-järjestöä ja itse standardeja, tärkeimpänä niistä ISO 9001. Työn pohjana ja laatukirjan ohjeellisena kokoajana on ISO 9001, josta löytyvät vaatimukset, joiden avulla laatukäsikirja on rakennettu.
ISO 9001 on pääosassa tässä opinnäytetyössä. Sen sanastoa ja tarkoitusta on käyty läpi, kuten tärkeimmät kohdat koko standardista. Pääfokus on pyritty pitämään asian ymmärryttävyydessä. Standardien kieli kun ei välttämättä aukene edes siellä mainittujen esimerkkien avulla.
Tietoa on haettu standardeista ISO 9001 ja sen sisarjärjestön ASQ versiosta 9001:stä, kuten myös SFS ja DKE sivuilta, erilaisista laatua käsitelevistä teoksista kuten Juran perusteos Quality by design ja David M. Andersonin Design for manufacturablity.
Työn pohjana on myös käytetty yrityksen sisäisiä keskusteluja laatujärjestelmän tarpeesta yrityksestä, kuin myös siitä, että minkä tasoisena laatujärjestelmä pitäisi toteuttaa. Päädyttiin laatukäsikirjaan ja sen tulisi olla sellainen, jota voisi jatkaa mm. asiakasyrityksille. Syntyneen laatukäsikirjan ylläpito sekä jatkokehitys tulee todennäköisesti ns. operations toimintaa pyörittävän vastuulle. Pienessä yrityksessä kun harvoin on mahdollista pitää henkilöresurssia puhtaasti laatuun liittyvien asioiden parissa, eli tämäkin rooli tullaan silloin toteuttamaan ns. työn ohessa. Mikä tietysti tuo jo omat riskinsä jatkolle.
Laatu ja sen hallinnointi laatujärjestelmän ja politiikan kautta on yritykselle selkäranka, jonka varaan moni muu toiminne voi nojata. Laatukäsikirja muodostaa vakaan pohjan laatujärjestelmälle ja mahdollistaa kaikkien yrityksessä toimivien saada käsitys laadullisista tavoitteista, sekä miten ne on mahdollista saavuttaa. Näin myös hukataan vähemmän resursseja, kun esimerkiksi dokumentointi on tietynlaista.