Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät matkailualan työtiimissä
Heimola, Maiju (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122131260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122131260
Tiivistelmä
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara, jonka mukaan organisaatio voi menestyä tai epäonnistua. Siksi työtyytyväisyyden tutkiminen on talouden näkökulmasta merkittävää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation yhden työtiimin henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sen muodostumista. Tutkimukseen osallistuvalle henkilöstölle oli tehty työterveyden selvitys työtä kuormittavista tekijöistä. Selvityksen tulosten pohjalta nousi tarve selvittää tarkemmin työtyytyväisyyttä ja työtyytymättömyyttä aiheuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyön viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista, työtyytyväisyydestä sekä näiden johtamisesta. Keskeinen teoreettinen taustoitus muodostuu Herzbergin kaksifaktoriateoriasta (2013, 2017). Herzbergin kaksifaktoriteoriassa tarkastellaan asioita motivaatiotekijöiden ja hygieniatekijöiden näkökulmasta. Motivaatiotekijät ovat tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa omalla työllä ja asenteella. Hygieniatekijät tulevat ulkopuolelta eikä niihin ei voida vaikuttaa omalla työllä. (2017.) Lisäksi aineistoa tarkasteltiin Berlinin (2019) kuudesta työelämän tarpeesta ja pakkopullatyöstä sekä Counterproductive work behavior-teeman (Robbins & Judge 2022) mukaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä haastattelemalla yrityksen yhden työtiimin koko henkilöstö puolistrukturoidulla, teemoitetulla haastattelulla. Aineisto koostuu kahdeksan henkilön yksilöhaastatteluista. Kerätty aineisto toi selkeästi esille mitkä vaikuttavat kyseisen työtiimin työtyytyväisyyden muodostumiseen. Esille nousi myös mistä nousevat negatiivinen katsonta ja muutosvastarinta. Haastateltavien työsuhteen kesto vaikutti esille tulleisiin tekijöihin, kokemuksiin ja suhtautumisen uudistuksiin. Tärkein esille noussut asia oli, että organisaatiossa tulleiden muutosten myötä usko tulevaan ja halu kehittää toimintaa olivat vahvat.
Tutkimustulosten pohjalta tutkimuksen kohteena olevassa tiimissä ja myös koko kohdeorganisaatiossa voidaan parantaa työtyytyväisyyttä edelleen ja kiinnittää huomiota tyytymättömyyttä aiheuttaviin seikkoihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation yhden työtiimin henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sen muodostumista. Tutkimukseen osallistuvalle henkilöstölle oli tehty työterveyden selvitys työtä kuormittavista tekijöistä. Selvityksen tulosten pohjalta nousi tarve selvittää tarkemmin työtyytyväisyyttä ja työtyytymättömyyttä aiheuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyön viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista, työtyytyväisyydestä sekä näiden johtamisesta. Keskeinen teoreettinen taustoitus muodostuu Herzbergin kaksifaktoriateoriasta (2013, 2017). Herzbergin kaksifaktoriteoriassa tarkastellaan asioita motivaatiotekijöiden ja hygieniatekijöiden näkökulmasta. Motivaatiotekijät ovat tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa omalla työllä ja asenteella. Hygieniatekijät tulevat ulkopuolelta eikä niihin ei voida vaikuttaa omalla työllä. (2017.) Lisäksi aineistoa tarkasteltiin Berlinin (2019) kuudesta työelämän tarpeesta ja pakkopullatyöstä sekä Counterproductive work behavior-teeman (Robbins & Judge 2022) mukaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä haastattelemalla yrityksen yhden työtiimin koko henkilöstö puolistrukturoidulla, teemoitetulla haastattelulla. Aineisto koostuu kahdeksan henkilön yksilöhaastatteluista. Kerätty aineisto toi selkeästi esille mitkä vaikuttavat kyseisen työtiimin työtyytyväisyyden muodostumiseen. Esille nousi myös mistä nousevat negatiivinen katsonta ja muutosvastarinta. Haastateltavien työsuhteen kesto vaikutti esille tulleisiin tekijöihin, kokemuksiin ja suhtautumisen uudistuksiin. Tärkein esille noussut asia oli, että organisaatiossa tulleiden muutosten myötä usko tulevaan ja halu kehittää toimintaa olivat vahvat.
Tutkimustulosten pohjalta tutkimuksen kohteena olevassa tiimissä ja myös koko kohdeorganisaatiossa voidaan parantaa työtyytyväisyyttä edelleen ja kiinnittää huomiota tyytymättömyyttä aiheuttaviin seikkoihin.