Perhesosiaalityön palveluohjaus

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee sosiaalihuoltolain mukaista perhesosiaalityötä ja sen palveluohjausta. Opinnäytetyö on toteutettu päiväkirjamuotoisena, pohjautuen perhesosiaalityön palveluohjauksen työnkuvassa syntyneisiin havaintoihin, Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän toimintaan, omakohtaisiin kokemuksiin, lähipiirin kokemuksiin ja teoreettiseen tietoon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata palveluohjaajan työn sisältöä, sekä tavoitteena tuottaa tietoa työn laadusta ja perheiden palvelutarpeista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle, sekä alueen asukkaille ja päättäville tahoille. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä hyötyy opinnäytetyöstä saatavasta informaatiosta. Saatua tietoa voidaan hyödyntää palveluohjaajien työnkuvaa ja tehtävänjakoa pohdittaessa, kuntayhtymän talousarvioita tehtäessä, henkilöstöresursseja, sekä perhesosiaalipalveluja kehitettäessä. Perhesosiaalityön palvelujen ja palveluohjauksen työnkuvan kehittämisen kautta opinnäytetyöstä hyötyy myös Ylä-Savon alueella asuvat lapsiperheet.

Opinnäytetyön päiväkirjamateriaali on koottu tarkastelujaksolta, jonka toteutusaikaväli oli 18 viikkoa ja ajankohtana viikot 27–44 heinäkuusta lokakuuhun vuonna 2020. Opinnäytetyön päiväkirjan lisäksi on hyödynnetty tietoa, jota on kertynyt kokemuksen ja sosionomiopintojen, sekä palveluohjaajan työssä kertyneen kokemuksen aikana.

Keskeisenä tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössäni oli, kuinka palveluohjauksella voitaisiin vastata asiakkaiden tarpeisiin? Johtopäätöksenä opinnäytetyöni perusteella tulisi kehittää perhesosiaalityön palveluohjaajan työnkuvaa, sekä sosiaalityöntekijän ja palveluohjaajan työparityöskentelymallia. Palvelut tulisi jalkauttaa ja kehittää asiakaslähtöisemmäksi, matalan kynnyksen palveluiksi. Erilaisten tietoteknisten ratkaisujen kehittämäinen hyödyttäisi asiakkaita ja vapautuisi työntekijäresursseja asiakastyöhön. Asiakaskeskeisyyttä tulisi lisätä. Perhesosiaalityön ja lapsiperheiden kotipalvelun, sekä perheneuvolan henkilöstöresursseja tulisi lisätä ja kehittää uusia toimintamalleja, joilla kyettäisiin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisemmin. Toiminnasta tulisi tehdä läpinäkyvämpää ja selkokielisempää asiakkaille. Kuntapäättäjille vietävä tieto ja sen perusteella määriteltävät strategiat ja määrärahat ovat osa keskeistä kehittämistarvetta.

Opinnäytetyöstä saadun tutkimustiedon perusteella jatkotutkimusaiheeksi nousi perhesosiaalityön asiakkaiden ja alueen lapsiperheiden, joilla ei vielä palveluja ole, tuen tarpeidentutkiminen, sekä perhesosiaalityön työhön liittyvää kehittämistä tekniikan osalta, esimerkiksi applikaatioiden tai verkkopalvelujen avulla. Työnkuvan ja laadun kehittämisen näkökulmasta tarpeellisia kehityskohteita olisivat palveluohjaajalle suunnattu työntekijän perehdytysopas, sekä ammattilaiselle ja asiakkaalle soveltuva palvelu- ja verkosto-karttoja ylläpitävä sivusto.