LVI-järjestelmien kannakointisuunnittelu
Piiroinen, Veli-Jussi (2020)
Piiroinen, Veli-Jussi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302182534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302182534
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli LVI-järjestelmien kannakointisuunnittelu. Työ tehtiin selvitystyönä Oulun ammattikorkeakoululle. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä rakennusvalvonta edellyttää LVI-järjestelmien kannakoinnin suunnittelulta ja missä tilanteissa kannakointisuunnitelma tulee toimittaa rakennusvalvontaan. Työssä käsiteltiin myös putkistojen ja kanavien kannakointia koskevia ohjeita yleisellä tasolla ja tarkasteltiin voimassa olevia asetuksia ja määräyksiä rakennusten paloturvallisuudesta ja LVI-järjestelmistä.
Työssä selvitettiin eri kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisten näkemyksiä ja käytäntöjä kannakoinnin suunnittelusta. Menetelmänä käytettiin 11 kaupungin rakennusvalvontapalvelulle suunnattua kyselyä. Selvityksestä kävi ilmi, että käytännöissä on eroavaisuuksia ja yhteinen linja tarpeellinen. Putkistojen ja kanavien runkoja asennetaan usein suurien rakennusten käytävien ja aulojen kattoon, joten säännösten mukaan suunnitellulla ja asennetulla kannakoinnilla varmistetaan niiden kestävyys, toisin sanoen rakennuksen turvallisuus ja toimivuus. Kannakkeiden tulee kestää
myös palotilanteessa riittävän pitkä aika, jotta putket ja kanavat pysyvät paikallaan. Näin varmistetaan henkilöiden turvallinen poistuminen rakennuksesta. Näin ollen kannakoinnin suunnittelu ja toteuttaminen voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa ei ole LVI-järjestelmien kannakointisuunnitelmia, niiden esitystapaa ja valvontaa koskevia yhtenäisiä käytäntöjä. LVI-suunnittelijalla, rakennesuunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä on vastuu määräysten ja ohjeiden selvittämisestä. Näin
varmistetaan kannakoinnin laadukas toteuttaminen työmaalla. Selvityksessä tunnistettiin tarpeita kehittämiselle ja lisäselvityksille, joita rakennusvalvontapalvelut voisivat toteuttaa oppilaitosyhteistyönä.
Työssä selvitettiin eri kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisten näkemyksiä ja käytäntöjä kannakoinnin suunnittelusta. Menetelmänä käytettiin 11 kaupungin rakennusvalvontapalvelulle suunnattua kyselyä. Selvityksestä kävi ilmi, että käytännöissä on eroavaisuuksia ja yhteinen linja tarpeellinen. Putkistojen ja kanavien runkoja asennetaan usein suurien rakennusten käytävien ja aulojen kattoon, joten säännösten mukaan suunnitellulla ja asennetulla kannakoinnilla varmistetaan niiden kestävyys, toisin sanoen rakennuksen turvallisuus ja toimivuus. Kannakkeiden tulee kestää
myös palotilanteessa riittävän pitkä aika, jotta putket ja kanavat pysyvät paikallaan. Näin varmistetaan henkilöiden turvallinen poistuminen rakennuksesta. Näin ollen kannakoinnin suunnittelu ja toteuttaminen voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa ei ole LVI-järjestelmien kannakointisuunnitelmia, niiden esitystapaa ja valvontaa koskevia yhtenäisiä käytäntöjä. LVI-suunnittelijalla, rakennesuunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä on vastuu määräysten ja ohjeiden selvittämisestä. Näin
varmistetaan kannakoinnin laadukas toteuttaminen työmaalla. Selvityksessä tunnistettiin tarpeita kehittämiselle ja lisäselvityksille, joita rakennusvalvontapalvelut voisivat toteuttaa oppilaitosyhteistyönä.