Työkykyvalmennus henkilöstöhallinnon tukena
Silvennoinen, Niina (2023)
Silvennoinen, Niina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302262836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302262836
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää eri organisaatioiden näkemyksiä ja kokemuksia Lääkärikeskus Aavan työkykyvalmennuksesta. Työkykyvalmennus on uusi palvelu Lääkärikeskus Aavassa, minkä vuoksi Aava toivoi organisaatioiden näkemyksien ja kokemuksien selvittämistä opinnäytetyön avulla. Organisaatioiden kokemusten selvittämisellä saadaan arvokasta tietoa työkykyvalmennuksesta sekä sen avulla voidaan kehittää Aavan työkykyvalmennusta tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointiin vaikuttavia asioita, työkykyä ja sen tukemista sekä kuntoutuksen merkitystä. Tietoperustassa käsiteltiin myös varhaista puuttumista mahdollisiin haasteisiin työssä suoriutumisessa sekä henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden merkitystä prosessissa.
Tutkimus toteutettiin pääosin kvalitatiivisena tutkimuksena ja lisänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Osalle Aavan organisaatioasiakkaiden henkilöstöhallinnon edustajista lähetettiin sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen lisäksi haastateltiin viittä eri henkilöstöhallinnossa työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna ja materiaali analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksista selvisi, että Lääkärikeskus Aavan työkykyvalmennukseen on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä. Aavan työkykyvalmennusta on hyödynnetty erityisesti silloin kun työntekijä ei ole pystynyt jatkamaan nykyistä työtään sairaudesta johtuen. Tällöin työkykyvalmentaja on auttanut kuntoutuksen suunnittelussa ja työurasuunnittelussa. Tulevaisuudessa toivottiin erityisesti työkykyvalmennuksen esittelyä esihenkilöille, jotta he ovat paremmin tietoisia palvelusta ja pystyvät siten paremmin hyödyntämään työkykyvalmentajan palveluita. Kehittämistyön jatkamiseksi jatkotutkimuksen kohteena voisi olla työterveyshuollossa työskentelevien kokemuksien ja näkemyksien selvittäminen työkykyvalmentajan palveluiden käyttämisestä.
Tutkimus toteutettiin pääosin kvalitatiivisena tutkimuksena ja lisänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Osalle Aavan organisaatioasiakkaiden henkilöstöhallinnon edustajista lähetettiin sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen lisäksi haastateltiin viittä eri henkilöstöhallinnossa työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna ja materiaali analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksista selvisi, että Lääkärikeskus Aavan työkykyvalmennukseen on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä. Aavan työkykyvalmennusta on hyödynnetty erityisesti silloin kun työntekijä ei ole pystynyt jatkamaan nykyistä työtään sairaudesta johtuen. Tällöin työkykyvalmentaja on auttanut kuntoutuksen suunnittelussa ja työurasuunnittelussa. Tulevaisuudessa toivottiin erityisesti työkykyvalmennuksen esittelyä esihenkilöille, jotta he ovat paremmin tietoisia palvelusta ja pystyvät siten paremmin hyödyntämään työkykyvalmentajan palveluita. Kehittämistyön jatkamiseksi jatkotutkimuksen kohteena voisi olla työterveyshuollossa työskentelevien kokemuksien ja näkemyksien selvittäminen työkykyvalmentajan palveluiden käyttämisestä.