Rajavartiolaitoksen rikostutkijakurssin työelämävaikuttavuuden arviointi ja kehittämistarpeiden selvittäminen
Holmström, Frank; Rinne, Jarmo (2023)
Holmström, Frank
Rinne, Jarmo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303213942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303213942
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Rajavartiolaitoksen rikostutkijakurssin työelämävaikuttavuutta ja kurssiin mahdollisesti kohdistuvia kehittämistarpeita. Työn tarkoituksena oli vastata tutkimuskysymyksiin: mitkä ovat työelämän asettamat vaatimukset Rajavartiolaitoksen rikostutkijakoulutukselle? Mitkä ovat rikostutkijakurssin nykyiset tavoitteet ja kuinka hyvin ne vastaavat Rajavartiolaitoksen rikostutkijan työelämän vaatimuksiin? Miten Rajavartiolaitoksen rikostutkijakurssia tulisi kehittää vastatakseen työelämän vaatimuksiin? Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Raja- ja merivartiokoulu.
Työ oli luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö ja se toteutettiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Opinnäytetyön tiedonhankintavaihe sijoittui vuodenvaihteeseen 2022–2023 ja siinä käytettiin tiedonhankintametodeina kyselyä ja teemahaastattelua. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena ja se kohdistettiin kaikkiin rikostutkijakurssin vuosina 2019 ja 2021 suorittaneisiin virkamiehiin. Kyselyn vastausprosentti oli 75. Haastateltavaksi valikoitui yhteensä 8 kokenutta rikostutkijaa, joiden työkuvaan kuuluu uusien rikostutkijoiden perehdyttäminen. Lisäksi haastateltiin kahta rikostutkijakurssin vastuuopettajana toiminutta henkilöä.
Kyselyn tuottamasta määrällisestä aineistosta laskettiin keskiarvoja sekä keskihajontalukuja, jonka lisäksi aineisto visualisoitiin erilaisin diagrammein ja kaavioin. Opinnäytetyöllä ei tavoiteltu tilastollisesti yleistettäviä tuloksia, joten laaja-alaisemmille tilastollisten analyysimenetelmien käytölle ei ollut tarvetta. Kyselyn ja haastattelujen tuottama kvalitatiivinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja teemoittelulla.
Työn tulosten perusteella rikostutkijakurssin sisältö ja toteutus näyttäisi korreloivan rikostutkijan työelämän asettamien vaatimusten kanssa. Kurssi täyttää myös sille asetetut primaaritavoitteet, ja se valmentaa rikostutkinnan perusteet hallitsevia virkamiehiä hallintoyksiköiden operatiivisiin rikostutkintatehtäviin. Työn keskeisimmiksi kehitysehdotuksiksi esitetään rikostutkijakurssin toisen osan yhdistämistä rikostiedustelijan peruskurssiin sekä tiukennuksia kurssin hyväksilukukäytänteisiin. Lisäksi esitetään hallintoyksiköissä työskentelevien, käytännön työtä tekevien rikostorjunta-alan ammattilaisten sisällyttämistä kurssin suunnitteluun.
Työ oli luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö ja se toteutettiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Opinnäytetyön tiedonhankintavaihe sijoittui vuodenvaihteeseen 2022–2023 ja siinä käytettiin tiedonhankintametodeina kyselyä ja teemahaastattelua. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena ja se kohdistettiin kaikkiin rikostutkijakurssin vuosina 2019 ja 2021 suorittaneisiin virkamiehiin. Kyselyn vastausprosentti oli 75. Haastateltavaksi valikoitui yhteensä 8 kokenutta rikostutkijaa, joiden työkuvaan kuuluu uusien rikostutkijoiden perehdyttäminen. Lisäksi haastateltiin kahta rikostutkijakurssin vastuuopettajana toiminutta henkilöä.
Kyselyn tuottamasta määrällisestä aineistosta laskettiin keskiarvoja sekä keskihajontalukuja, jonka lisäksi aineisto visualisoitiin erilaisin diagrammein ja kaavioin. Opinnäytetyöllä ei tavoiteltu tilastollisesti yleistettäviä tuloksia, joten laaja-alaisemmille tilastollisten analyysimenetelmien käytölle ei ollut tarvetta. Kyselyn ja haastattelujen tuottama kvalitatiivinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja teemoittelulla.
Työn tulosten perusteella rikostutkijakurssin sisältö ja toteutus näyttäisi korreloivan rikostutkijan työelämän asettamien vaatimusten kanssa. Kurssi täyttää myös sille asetetut primaaritavoitteet, ja se valmentaa rikostutkinnan perusteet hallitsevia virkamiehiä hallintoyksiköiden operatiivisiin rikostutkintatehtäviin. Työn keskeisimmiksi kehitysehdotuksiksi esitetään rikostutkijakurssin toisen osan yhdistämistä rikostiedustelijan peruskurssiin sekä tiukennuksia kurssin hyväksilukukäytänteisiin. Lisäksi esitetään hallintoyksiköissä työskentelevien, käytännön työtä tekevien rikostorjunta-alan ammattilaisten sisällyttämistä kurssin suunnitteluun.