Paketointilinjan tuotantotehokkuuden parantaminen
Ahtola, Jenni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266454
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaalla leikattujen kelatuotteiden (LKT) osastolla. Tavoitteena oli selvittää syyt merkittävimpien häiriötekijöiden taustalla ja määrittää keinoja paketointilinja 3:n tuotantotehokkuuden parantamiseksi. Paketointilinja 3:n tuotantotehokkuus oli jo pidempään ollut alhaisella tasolla, minkä vuoksi selvitystyötä haluttiin tehdä.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee tuotannon tehostamista. Työssä esitettyjä tehostamisen keinoja ovat Lean-ajattelu, jatkuva parantaminen ja kapeikkoajattelu. Lean-ajattelun ja siihen pohjautuvan jatkuvan parantamisen tavoitteena on poistaa tuotannosta arvoa tuottamattomia toimintoja, pyrkien jatkuvasti tehokkaampaan tuotantoprosessiin. Kapeikkoajattelussa puolestaan keskitytään poistamaan tuotantokapasiteettia rajoittavia tekijöitä. Näihin teorialähteisiin pohjautuvat myös työssä esitetyt kehitysehdotukset paketointilinjan tuotannon tehostamiseksi.
Merkittävimpien häiriötekijöiden selvitys aloitettiin operaattoreiden haastatteluilla ja paketointilinjan toiminnan seuraamisella. Seurannan ohella perehdyttiin sisäisen häiriökirjausjärjestelmän häiriöraportteihin vuosilta 2021–2022. Oman seurannan jälkeen operaattoreiden mielipiteitä ja näkemyksiä kartoitettiin myös kyselylomakkeen avulla. Saatuja tuloksia analysoitiin ja niiden perusteella saatiin selkeä kuva paketointilinja 3:n tuotantokapasiteettia rajoittavista tekijöistä.
Työn tuloksena paketointilinja 3:n suurimmat tuotantoa heikentävät tekijät saatiin selvitettyä. Selvityksien pohjalta syntyi runsaasti kehitysehdotuksia, joiden avulla paketointilinja 3:n tuotantotehokkuutta voitaisiin nostaa ja tuotannossa ilmeneviä häiriöaikoja saataisiin minimoitua. Työn edettyä kehitysehdotukset rajattiin kuitenkin koskemaan aluspuulinjaa, lähtevää liikennettä ja yhteisiä toimintatapoja.
Aluspuulinjaston sormiliitosongelmien parantamiseksi työssä esitettiin puuliitokseen lisättäväksi niittejä tai liimaa. Lähtevän liikenteen ongelmien yhtenä ratkaisuna esitettiin muun muassa sitomakoneen jälkeisen ketjukuljettimen pidentämistä. Tällä menetelmällä tuotantoon saataisiin puskuria ja nosturin odotuksista johtuvia häiriöaikoja pystyttäisiin vähentämään merkittävästi. Lisäksi työssä ehdotettiin, että yhteiseksi toimintatavaksi tulisi ottaa käytäntö, jonka mukaan linja varustellaan aina valmiiksi seuraavalle vuorolle. Myös sujuvan kommunikoinnin ja yhteistyön kehittämisellä korostettiin olevan suuri merkitys tehokkaamman tuotannon aikaansaamisessa.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee tuotannon tehostamista. Työssä esitettyjä tehostamisen keinoja ovat Lean-ajattelu, jatkuva parantaminen ja kapeikkoajattelu. Lean-ajattelun ja siihen pohjautuvan jatkuvan parantamisen tavoitteena on poistaa tuotannosta arvoa tuottamattomia toimintoja, pyrkien jatkuvasti tehokkaampaan tuotantoprosessiin. Kapeikkoajattelussa puolestaan keskitytään poistamaan tuotantokapasiteettia rajoittavia tekijöitä. Näihin teorialähteisiin pohjautuvat myös työssä esitetyt kehitysehdotukset paketointilinjan tuotannon tehostamiseksi.
Merkittävimpien häiriötekijöiden selvitys aloitettiin operaattoreiden haastatteluilla ja paketointilinjan toiminnan seuraamisella. Seurannan ohella perehdyttiin sisäisen häiriökirjausjärjestelmän häiriöraportteihin vuosilta 2021–2022. Oman seurannan jälkeen operaattoreiden mielipiteitä ja näkemyksiä kartoitettiin myös kyselylomakkeen avulla. Saatuja tuloksia analysoitiin ja niiden perusteella saatiin selkeä kuva paketointilinja 3:n tuotantokapasiteettia rajoittavista tekijöistä.
Työn tuloksena paketointilinja 3:n suurimmat tuotantoa heikentävät tekijät saatiin selvitettyä. Selvityksien pohjalta syntyi runsaasti kehitysehdotuksia, joiden avulla paketointilinja 3:n tuotantotehokkuutta voitaisiin nostaa ja tuotannossa ilmeneviä häiriöaikoja saataisiin minimoitua. Työn edettyä kehitysehdotukset rajattiin kuitenkin koskemaan aluspuulinjaa, lähtevää liikennettä ja yhteisiä toimintatapoja.
Aluspuulinjaston sormiliitosongelmien parantamiseksi työssä esitettiin puuliitokseen lisättäväksi niittejä tai liimaa. Lähtevän liikenteen ongelmien yhtenä ratkaisuna esitettiin muun muassa sitomakoneen jälkeisen ketjukuljettimen pidentämistä. Tällä menetelmällä tuotantoon saataisiin puskuria ja nosturin odotuksista johtuvia häiriöaikoja pystyttäisiin vähentämään merkittävästi. Lisäksi työssä ehdotettiin, että yhteiseksi toimintatavaksi tulisi ottaa käytäntö, jonka mukaan linja varustellaan aina valmiiksi seuraavalle vuorolle. Myös sujuvan kommunikoinnin ja yhteistyön kehittämisellä korostettiin olevan suuri merkitys tehokkaamman tuotannon aikaansaamisessa.