Urheilijalähtöinen tiedolla valmennus: digitaalisen alustan suunnitelma urheilijoille
Korvajärvi, Marianne; Säynäjäkangas, Kari (2023)
Korvajärvi, Marianne
Säynäjäkangas, Kari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098721
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia tietoja urheilijat ja valmentajat tarvitsevat sovellukseen, jotta voidaan mitata ja näyttää kokonaiskuormitusta ja harjoitusvalmiutta. Tarkoituksena oli luoda suunnitelma valmennusalustasta, joka kerää ja analysoi urheilijasta dataa. Datan avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva urheilijan kuormituksesta ja harjoitusvalmiudesta.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin Vaasan uimaseuran edustusuimareiden kyselyä, valmentajien haastattelua ja havainnointia harjoitusolosuhteissa. Lisäksi selvitettiin harjoitusalustojen ja puettavien teknologioiden tarjontaa. Kyselyllä selvitettiin urheilijan omia kokemuksia arjen kuormittavuudesta ja palautumisesta. Selvitettiin nykytilaa, eli miten tietoa tällä hetkellä kerätään ja hyödynnetään. Valmentajien haastattelulla tarkennettiin uimareiden kyselyn vastauksia, eli millaista tietoa valmentajat kokevat tarvitsevansa, jotta urheilijat pystyvät parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen kokonaisuus huomioiden. Haluttiin myös selvittää, osaavatko nuoret urheilijat kuunnella omaa kehoaan ja tunnistaa kuormittavia tekijöitä ja palautumista edistäviä tekijöitä.
Laadullisella tutkimusmenetelmällä haluttiin selvittää, mitä harjoitusdataa ja tietoa tällä hetkellä kerätään ja mitä tulisi kerätä, jotta voitaisiin mitata urheilijan kokonaiskuormitusta ja optimoida paras mahdollinen harjoitusvalmius. Olemassa olevat tiedonkeruumenetelmät, kuten sykemittarit ja lomakkeen kautta syötettävät tiedot, eivät pelkästään riitä kertomaan koko totuutta uimarin harjoitusvalmiudesta ja sen hetkisestä tilasta, eivätkä auta palautumisen suunnittelemisessa. Ongelmana on tällä hetkellä se, että tietoa kerätään useista eri paikoista, mutta ne eivät missään kohtaa yhdisty, eivätkä ole helposti saatavilla tai käytettävissä. Kaikki tieto on valmentajien saatavilla pirstaleisena eri paikoissa, mutta uimareilla ei ole pääsyä kaikkiin tietoihin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tärkeintä digitaalisen alustan suunnittelussa on varmistaa tiedon kerääminen helposti saataville. Suosituimmiksi ominaisuuksiksi urheilijoilla kyselyssä nousivat uni, kokonaiskuormitus, palautuminen, ja vinkit tehokkaaseen palautumiseen. Valmentajien haastattelussa valmentajat kokivat tuntevansa urheilijansa hyvin, perustuen pääosin kehonkielen tulkitsemiseen ja keskusteluihin, mutta tarvitsevat tietoa havaintojen tueksi. Valmentajat ja urheilijat kokevat tarpeelliseksi kokonaiskuormituksen selvittämisen, ja harjoitusvalmiuden näkemisen ennen päivän harjoitusta. Urheilijoiden on hyvä kuitenkin oppia arvioimaan kuormittumista, stressiä, palautumista, omaa jaksamista ja muita kehon tuntemuksia jatkuvasti ilman älylaitteita. Oman kehon viestejä on kuunneltava, vaikka mittarit kertoisivat toista.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin Vaasan uimaseuran edustusuimareiden kyselyä, valmentajien haastattelua ja havainnointia harjoitusolosuhteissa. Lisäksi selvitettiin harjoitusalustojen ja puettavien teknologioiden tarjontaa. Kyselyllä selvitettiin urheilijan omia kokemuksia arjen kuormittavuudesta ja palautumisesta. Selvitettiin nykytilaa, eli miten tietoa tällä hetkellä kerätään ja hyödynnetään. Valmentajien haastattelulla tarkennettiin uimareiden kyselyn vastauksia, eli millaista tietoa valmentajat kokevat tarvitsevansa, jotta urheilijat pystyvät parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen kokonaisuus huomioiden. Haluttiin myös selvittää, osaavatko nuoret urheilijat kuunnella omaa kehoaan ja tunnistaa kuormittavia tekijöitä ja palautumista edistäviä tekijöitä.
Laadullisella tutkimusmenetelmällä haluttiin selvittää, mitä harjoitusdataa ja tietoa tällä hetkellä kerätään ja mitä tulisi kerätä, jotta voitaisiin mitata urheilijan kokonaiskuormitusta ja optimoida paras mahdollinen harjoitusvalmius. Olemassa olevat tiedonkeruumenetelmät, kuten sykemittarit ja lomakkeen kautta syötettävät tiedot, eivät pelkästään riitä kertomaan koko totuutta uimarin harjoitusvalmiudesta ja sen hetkisestä tilasta, eivätkä auta palautumisen suunnittelemisessa. Ongelmana on tällä hetkellä se, että tietoa kerätään useista eri paikoista, mutta ne eivät missään kohtaa yhdisty, eivätkä ole helposti saatavilla tai käytettävissä. Kaikki tieto on valmentajien saatavilla pirstaleisena eri paikoissa, mutta uimareilla ei ole pääsyä kaikkiin tietoihin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tärkeintä digitaalisen alustan suunnittelussa on varmistaa tiedon kerääminen helposti saataville. Suosituimmiksi ominaisuuksiksi urheilijoilla kyselyssä nousivat uni, kokonaiskuormitus, palautuminen, ja vinkit tehokkaaseen palautumiseen. Valmentajien haastattelussa valmentajat kokivat tuntevansa urheilijansa hyvin, perustuen pääosin kehonkielen tulkitsemiseen ja keskusteluihin, mutta tarvitsevat tietoa havaintojen tueksi. Valmentajat ja urheilijat kokevat tarpeelliseksi kokonaiskuormituksen selvittämisen, ja harjoitusvalmiuden näkemisen ennen päivän harjoitusta. Urheilijoiden on hyvä kuitenkin oppia arvioimaan kuormittumista, stressiä, palautumista, omaa jaksamista ja muita kehon tuntemuksia jatkuvasti ilman älylaitteita. Oman kehon viestejä on kuunneltava, vaikka mittarit kertoisivat toista.