Asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvät riskitekijät etäpalveluissa
Musakka, Karina; Turkki, Eeva (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611128
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa toimeksiantajan, Keski-Uudenmaan Hyvinvointialueen (myöh. Keusote) etäpalveluiden mahdollisista riskeistä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa etäpalveluita käyttävien asiakkaiden potilasturvallisuutta.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta ja aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Aineistona käytettiin Keusoten HaiPro-järjestelmään kirjattuja etäpalveluihin liittyviä ilmoituksia vuodelta 2022. Sisällönanalyysi kohdistettiin aineiston vapaasanakenttään, johon ilmoituksen tekijä on kuvannut tapahtuman omin sanoin. Alkuperäinen aineisto sisälsi 88 ilmoitusta, joista lopulliseksi aineistoksi rajautui 76 etäpalveluihin liittyvää ilmoitusta. Aineistoa käsiteltiin täysin anonyymisti, jolloin asiakkaiden, potilaiden tai ammattilaisten yksityisyys ei vaarantunut. Vuonna 2022 Keusoten alueella tehtiin yhteensä 5823 ilmoitusta, joista etäpalveluihin kohdistuneet ilmoitukset ovat pieni osa.
Opinnäytetyön tuloksena asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviksi riskitekijöiksi etäpalveluissa tunnistettiin tiedonkulkuun, potilaan, asiakkaan ja henkilökunnan toimintaan, teknisiin riskeihin, lääkitysturvallisuuteen, riittämättömään resurssointiin ja jatkohoitoon liittyvät riskit. Opinnäytetyön tuloksista korostuivat kirjaamisen merkitys, tiedonkulun haasteet, asiakkaan ja potilaan etäpalveluiden piiriin soveltumisen arviointi, henkilökunnan perehdytys, henkilökunnan ammatillinen ja tekninen osaaminen, sekä lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ja hoitohenkilökunnan kokemus kuormittuneisuudesta resurssoinnin ongelmiin liittyen. Lisäksi haasteena nähtiin myös hoitosuositusten mukainen jatkohoidon toteutumattomuus.
Jatkossa turvalliseen lääkehoidon toteutukseen, kirjaamiseen ja tekniseen osaamiseen tulisi erityisesti keskittyä henkilökunnan koulutuksessa ja perehdytyksessä. Turvallisen hoidon varmistamiseksi ja henkilökunnan kuormituksen vähentämiseksi tulisi kiinnittää huomiota riittävään resurssointiin.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta ja aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Aineistona käytettiin Keusoten HaiPro-järjestelmään kirjattuja etäpalveluihin liittyviä ilmoituksia vuodelta 2022. Sisällönanalyysi kohdistettiin aineiston vapaasanakenttään, johon ilmoituksen tekijä on kuvannut tapahtuman omin sanoin. Alkuperäinen aineisto sisälsi 88 ilmoitusta, joista lopulliseksi aineistoksi rajautui 76 etäpalveluihin liittyvää ilmoitusta. Aineistoa käsiteltiin täysin anonyymisti, jolloin asiakkaiden, potilaiden tai ammattilaisten yksityisyys ei vaarantunut. Vuonna 2022 Keusoten alueella tehtiin yhteensä 5823 ilmoitusta, joista etäpalveluihin kohdistuneet ilmoitukset ovat pieni osa.
Opinnäytetyön tuloksena asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviksi riskitekijöiksi etäpalveluissa tunnistettiin tiedonkulkuun, potilaan, asiakkaan ja henkilökunnan toimintaan, teknisiin riskeihin, lääkitysturvallisuuteen, riittämättömään resurssointiin ja jatkohoitoon liittyvät riskit. Opinnäytetyön tuloksista korostuivat kirjaamisen merkitys, tiedonkulun haasteet, asiakkaan ja potilaan etäpalveluiden piiriin soveltumisen arviointi, henkilökunnan perehdytys, henkilökunnan ammatillinen ja tekninen osaaminen, sekä lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ja hoitohenkilökunnan kokemus kuormittuneisuudesta resurssoinnin ongelmiin liittyen. Lisäksi haasteena nähtiin myös hoitosuositusten mukainen jatkohoidon toteutumattomuus.
Jatkossa turvalliseen lääkehoidon toteutukseen, kirjaamiseen ja tekniseen osaamiseen tulisi erityisesti keskittyä henkilökunnan koulutuksessa ja perehdytyksessä. Turvallisen hoidon varmistamiseksi ja henkilökunnan kuormituksen vähentämiseksi tulisi kiinnittää huomiota riittävään resurssointiin.