Vanhojen asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen
Tourunen, Esko (2023)
Tourunen, Esko
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711381
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhojen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantumista eri korjaus- ja perusparannustoimenpiteiden jälkeen. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi merkittävimmistä korjausrakentamisen osa-alueista, ja siihen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Korjausrakentamisessa luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä rakennuttajan tulee huomioida ympäristöministeriön asetuksen vaatimukset rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko teoreettisesti laskettu energiatehokkuuden parantuminen verrattavissa todelliseen energiankulutuksen vähenemiseen tehtyjen korjaus- ja perusparannustoimenpiteiden jälkeen. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantumisen laskelmat ja arviot perustuvat järjestelmientoimittajien laskelmiin sekä toteutuneisiin arvioihin vastaavista korjaus- ja perusparannustoimenpiteistä. Laskenta toteutettiin käyttäen rakentamismääräyskokoelman energiatehokkuuden mukaisia laskenta-arvoja, ja ohjeistuksia. Laskennassa käytetään lisäksi Ilmatieteenlaitoksen kuukausittaisia säätietoja ja lämmitystarvelukuja.
Lasketut energiankulutukset ja tulosten analysointi osoittivat valitun laskentatavan ja toteutuneiden energiankulutusten vaihtelevan eri korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä tarkasteltaessa. Teoreettisesti laskettu energiankulutuksen vähentyminen oli kuitenkin lähellä todellista energiankulutuksen vähentymistä. Opinnäytetyön perusteella voidaan olettaa, että laskentatapaa voidaan käyttää energiankulutuksen vähenemisen arvioinnissa, jos tarkempaa tapaa energiankulutuksen laskentaan ei ole käytettävissä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko teoreettisesti laskettu energiatehokkuuden parantuminen verrattavissa todelliseen energiankulutuksen vähenemiseen tehtyjen korjaus- ja perusparannustoimenpiteiden jälkeen. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantumisen laskelmat ja arviot perustuvat järjestelmientoimittajien laskelmiin sekä toteutuneisiin arvioihin vastaavista korjaus- ja perusparannustoimenpiteistä. Laskenta toteutettiin käyttäen rakentamismääräyskokoelman energiatehokkuuden mukaisia laskenta-arvoja, ja ohjeistuksia. Laskennassa käytetään lisäksi Ilmatieteenlaitoksen kuukausittaisia säätietoja ja lämmitystarvelukuja.
Lasketut energiankulutukset ja tulosten analysointi osoittivat valitun laskentatavan ja toteutuneiden energiankulutusten vaihtelevan eri korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä tarkasteltaessa. Teoreettisesti laskettu energiankulutuksen vähentyminen oli kuitenkin lähellä todellista energiankulutuksen vähentymistä. Opinnäytetyön perusteella voidaan olettaa, että laskentatapaa voidaan käyttää energiankulutuksen vähenemisen arvioinnissa, jos tarkempaa tapaa energiankulutuksen laskentaan ei ole käytettävissä.