Fyysisen ja digitaalisen henkilöturvallisuuden parantaminen asumisen muuttuvassa toiminta- ja turvallisuusympäristössä 2000-luvulla
Puranen, Henri; Hastig, Walter (2023)
Puranen, Henri
Hastig, Walter
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116667
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin SATO Oyj:lle, jolla on lähes 27000 vuokrakotia Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa sekä Pietarissa. Korjaus- ja huoltotoiminta on oleellinen osa liiketoimintaa. Opinnäytetyön tavoite oli luoda yhden yrityksen konkreettisen operatiivisen ongelman tarjoaman tutkimushaasteen kautta kenttä- ja asiakaspalvelutyön turvallisuuden lisäämiseksi viitekehys- ja toimintamalli, jota voidaan soveltaa myös mille tahansa samankaltaista liiketoimintaa kansallisesti harjoittavalle yritykselle. Työn tavoitteena oli havaita poikkeamia sekä antaa parannusehdotuksia siihen, kuinka asiakaspinnassa työskentelevien henkilöiden fyysistä ja digitaalista turvallisuutta voisi parantaa sekä turvallisuustarpeisiin varautua paremmin tulevaisuudessa. Tietoperustana toimivat muun muassa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusraportit, Tilastokeskuksen tilastot, turvallisuuden kansainvälisesti tunnustetut viitekehykset kuten ISO 27000 ja ARES-malli sekä muut kirjalliset julkaisut ja teokset.
Vuonna 2023 Suomessa turvallisuusympäristö on merkittävästi erilainen kuin se Suomi, jossa tämän tutkimuksen tekijät kasvoivat 70-, 80- ja 90-luvuilla. Vuodesta 1944 Bretton-Woods -sopimuksesta käynnistynyt globalisaatio on peruuttamattomasti luonut maailman, jossa merkittävästi erilaiset kulttuurit, uskomukset, arvot ja tavat kohtaavat ihmisten välisessä kanssakäymisessä lomamatkojen sijasta jokaisen meidän omassa kotikaupungissamme tai -kylässä - ja tämän tutkimuksen kontekstissa jokaisen meidän omassa kodissa. Tässä maailmassa jokaisen asiakkaita henkilökohtaisesti kohtaavan organisaation on otettava huomioon turvallisuusympäristössään - ja varauduttava - monenlaisiin ihmiskohtaamisissa tapahtuviin turvallisuuspoikkeamiin ja –riskeihin. Nämä riskit kattavat huomattavasti laajemman spektrin uhkia kuin työturvallisuuteen keskittyvä riskienhallintaviitekehys, johon yritykset perinteisesti ovat asiakaskohtaamisen turvallisuusohjeensa perustaneet. Mikäli näitä oleellisia turvallisuusriskejä ei oteta huomioon, työntekijät ovat alttiina joutua tilanteisiin ja sellaisten uhkien kohteeksi, joita näemme naapurimaissamme, erityisesti Ruotsissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Menetelminä käytettiin kyselytutkimusta, teemahaastatteluja sekä kirjallisuusanalyysejä. Kyselytutkimus (kohderyhmä 150+ henkilöä) lähetettiin kaikille SATO:n asiakaspinnassa työskenteleville, myös esihenkilöille. Kyselyyn vastasi n. 1/3 kohderyhmästä. Havaintoja tehtiin turvallisuustyön prosessien (säännöllisyys / jatkuvuus), turvallisuusriskeihin varatutumisen, kulttuurillisten väärinkäsitysten ehkäisyn sekä turvallisuuspoikkeamien käsittelyn ja jatkohoidon alueilta. Keskeisiä johtopäätöksiä ovat turvallisuuden kehittäminen prosessina - ei yksittäisinä toimintaohjeina, turvallisuusyhteistyön laaja-alainen kehittäminen viranomaisten kanssa, poikkeamien systemaattinen kirjaaminen, seuranta ja raportointi, toimintaohjeiden keskitetty, hyvä hallinta sekä erilaisten kulttuurien yhteensovittamisen määrätietoinen johtaminen.
Vuonna 2023 Suomessa turvallisuusympäristö on merkittävästi erilainen kuin se Suomi, jossa tämän tutkimuksen tekijät kasvoivat 70-, 80- ja 90-luvuilla. Vuodesta 1944 Bretton-Woods -sopimuksesta käynnistynyt globalisaatio on peruuttamattomasti luonut maailman, jossa merkittävästi erilaiset kulttuurit, uskomukset, arvot ja tavat kohtaavat ihmisten välisessä kanssakäymisessä lomamatkojen sijasta jokaisen meidän omassa kotikaupungissamme tai -kylässä - ja tämän tutkimuksen kontekstissa jokaisen meidän omassa kodissa. Tässä maailmassa jokaisen asiakkaita henkilökohtaisesti kohtaavan organisaation on otettava huomioon turvallisuusympäristössään - ja varauduttava - monenlaisiin ihmiskohtaamisissa tapahtuviin turvallisuuspoikkeamiin ja –riskeihin. Nämä riskit kattavat huomattavasti laajemman spektrin uhkia kuin työturvallisuuteen keskittyvä riskienhallintaviitekehys, johon yritykset perinteisesti ovat asiakaskohtaamisen turvallisuusohjeensa perustaneet. Mikäli näitä oleellisia turvallisuusriskejä ei oteta huomioon, työntekijät ovat alttiina joutua tilanteisiin ja sellaisten uhkien kohteeksi, joita näemme naapurimaissamme, erityisesti Ruotsissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Menetelminä käytettiin kyselytutkimusta, teemahaastatteluja sekä kirjallisuusanalyysejä. Kyselytutkimus (kohderyhmä 150+ henkilöä) lähetettiin kaikille SATO:n asiakaspinnassa työskenteleville, myös esihenkilöille. Kyselyyn vastasi n. 1/3 kohderyhmästä. Havaintoja tehtiin turvallisuustyön prosessien (säännöllisyys / jatkuvuus), turvallisuusriskeihin varatutumisen, kulttuurillisten väärinkäsitysten ehkäisyn sekä turvallisuuspoikkeamien käsittelyn ja jatkohoidon alueilta. Keskeisiä johtopäätöksiä ovat turvallisuuden kehittäminen prosessina - ei yksittäisinä toimintaohjeina, turvallisuusyhteistyön laaja-alainen kehittäminen viranomaisten kanssa, poikkeamien systemaattinen kirjaaminen, seuranta ja raportointi, toimintaohjeiden keskitetty, hyvä hallinta sekä erilaisten kulttuurien yhteensovittamisen määrätietoinen johtaminen.