Konserniyrityksen tilikartan yhtenäistäminen
Palokangas, Joona (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521208
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli rakennusalan yritys, joka toimii konsernin emoyrityksenä. Emoyrityksellä on ruotsalainen tytäryritys, joka on kasvanut vuosien aikana. Tytäryrityksen kasvaneen toiminnan myötä yritysten välinen tilikartta ei ollut enää ajan tasalla. Opinnäytetyön päätavoitteena oli yhtenäistää emo- ja tytäryrityksen välistä tilikarttaa sisäisen raportoinnin parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli saada tileille sujuvat suomenkieliset käännökset sekä tilikohtaiset tiedot tileille, joiden sisältö ei selvinnyt tilin nimen perusteella.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen lähestymistavaksi valikoitui konstruktiivinen tutkimus. Sen tietoperusta koostui neljästä osa-alueesta, jotka olivat konserni, tase, tuloslaskelma ja tilikartta.
Toimeksiantaja antoi tutkimusta varten aineiston, joka koostui emo- ja tytäryrityksen aktiivisien tilien tilikartasta, tytäryrityksen täydellisestä tilikartasta sekä yritysten välisestä tilikartasta. Aineistojen analysoinnin ja havainnoinnin perusteella pidettiin emo- ja tytäryrityksen kirjanpitäjille ja controllereille haastatteluja, jotka olivat luonteeltaan teemahaastatteluja, strukturoituja haastatteluja sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta saatujen tietojen pohjalta tilikarttaa lähdettiin yhtenäistämään, jonka lopputuloksena syntyi uusi kaksiosainen tilikartta. Sen ensimmäinen osa pitää sisällään yritysten linkitetyt tilit, tytäryrityksen tilien suomennokset sekä tilikohtaiset tiedot tytäryrityksen tilien sisällöistä. Tilikartan toinen osa on yksinkertainen ja helppokäyttöinen tilikartta, missä toisiinsa on linkitetty vain tilinumerot ja tilien nimet.
Tutkimuksessa taseen tileille ei ollut tarpeellista tehdä suuria muutoksia. Tuloslaskelman puolella muutoksia tehtiin paljon. Tuloslaskelman puolella vähiten muutoksia kokivat liiketoiminnan muut kulut -erän tilit. Muissa erissä muutoksia tehtiin enemmän, joista haastavimmat yhtenäistettävät tilit kohdistuivat henkilöstökulujen erään. Haasteita toivat myös fuusioinneista johtuneet tilit sekä myyntitilit. Tytäryrityksen täytyi tehdä paljon manuaalista työtä verrattuna emoyrityksen kirjanpitojärjestelmään, eikä se ollut yhtä joustava ja monikäyttöinen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tilikartan yhtenäistäminen oli haastavaa ja hyvin ajankohtaista yrityksen sisäisen raportoinnin parantamiseksi. Mikäli tytäryritys jatkaisi kasvuaan olisi yhtenäistämistä hyvä suorittaa useammin sisäisen raportoinnin parantamiseksi. Lisäksi emoyrityksen tulisi miettiä, olisiko tytäryrityksen järkevää siirtyä samaan kirjanpitojärjestelmään emoyrityksen kanssa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen lähestymistavaksi valikoitui konstruktiivinen tutkimus. Sen tietoperusta koostui neljästä osa-alueesta, jotka olivat konserni, tase, tuloslaskelma ja tilikartta.
Toimeksiantaja antoi tutkimusta varten aineiston, joka koostui emo- ja tytäryrityksen aktiivisien tilien tilikartasta, tytäryrityksen täydellisestä tilikartasta sekä yritysten välisestä tilikartasta. Aineistojen analysoinnin ja havainnoinnin perusteella pidettiin emo- ja tytäryrityksen kirjanpitäjille ja controllereille haastatteluja, jotka olivat luonteeltaan teemahaastatteluja, strukturoituja haastatteluja sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta saatujen tietojen pohjalta tilikarttaa lähdettiin yhtenäistämään, jonka lopputuloksena syntyi uusi kaksiosainen tilikartta. Sen ensimmäinen osa pitää sisällään yritysten linkitetyt tilit, tytäryrityksen tilien suomennokset sekä tilikohtaiset tiedot tytäryrityksen tilien sisällöistä. Tilikartan toinen osa on yksinkertainen ja helppokäyttöinen tilikartta, missä toisiinsa on linkitetty vain tilinumerot ja tilien nimet.
Tutkimuksessa taseen tileille ei ollut tarpeellista tehdä suuria muutoksia. Tuloslaskelman puolella muutoksia tehtiin paljon. Tuloslaskelman puolella vähiten muutoksia kokivat liiketoiminnan muut kulut -erän tilit. Muissa erissä muutoksia tehtiin enemmän, joista haastavimmat yhtenäistettävät tilit kohdistuivat henkilöstökulujen erään. Haasteita toivat myös fuusioinneista johtuneet tilit sekä myyntitilit. Tytäryrityksen täytyi tehdä paljon manuaalista työtä verrattuna emoyrityksen kirjanpitojärjestelmään, eikä se ollut yhtä joustava ja monikäyttöinen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tilikartan yhtenäistäminen oli haastavaa ja hyvin ajankohtaista yrityksen sisäisen raportoinnin parantamiseksi. Mikäli tytäryritys jatkaisi kasvuaan olisi yhtenäistämistä hyvä suorittaa useammin sisäisen raportoinnin parantamiseksi. Lisäksi emoyrityksen tulisi miettiä, olisiko tytäryrityksen järkevää siirtyä samaan kirjanpitojärjestelmään emoyrityksen kanssa.