Osakassopimus osakeyhtiön liiketoiminnan turvaajana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää osakassopimuksen keinot osakeyhtiön ja osakkeenomistajien liiketoiminnan turvaajana. Tavoitteena oli selvittää osakassopimuksen oikeudelliset vaikutukset osakeyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Lisäksi osakassopimuksen erilaiset heikkoudet ja haasteet olivat tavoitteena selvittää opinnäytetyössä.

Osakassopimus on osakeyhtiölle joustavampi tapa sopia yhtiön asioista kuin yhtiöjärjestys esimerkiksi vaihdannanrajoituslausekkeiden osalta. Osakassopimuksella pystytään turvaamaan osakeyhtiön toiminnan jatkuvuus ja liiketoiminta, vaikka tärkeä osakkeenomistaja lähtisikin osakeyhtiöstä.

Tutkimusta tarkasteltiin lainopin kautta. Osakassopimuksia ei säädetä osakeyhtiölaissa (624/2006), jolloin osakassopimuksien suhteen tutkimus ja vertailu tapahtui oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön kautta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin pohjoismaista oikeuskäytäntöä. Pohjoismaissa oli suhteellisen yhtenäinen oikeuskäytäntö osakassopimuksien suhteen. Oikeuskirjallisuudessa osakassopimuksen sitovuus oli erityisesti tarkastelun alla ja niiden suhteen oltiin lähtökohtaisesti samaa mieltä. Ongelmana tutkimuksessa oli kuitenkin lainsäädännön ja oikeuskäytäntöjen vähäisyys koskien osakassopimusta.

Tutkimuksen johtopäätelmänä nousi esiin se, että osakassopimuksen käytännössä soveltaminen voi olla monimutkaista oikeudellisen sääntelyn ja sitovuusvaikutuksien vuoksi. Erilaiset sitovuusongelmat koskevat esimerkiksi osakkeen luovutuksensaajan sidonnaisuutta osakassopimukseen. Tutkimuksessa jouduttiin erottamaan yhtiö- ja sopimusoikeudellisten sitovuusvaikutuksien erot. Osakassopimuksen avulla pystytään turvaamaan osakkeiden pysyminen toivottujen osakkeenomistajien hallinnassa. Näin ollen ei-toivottuja henkilöitä osakeyhtiöön tule. Yhtiöjärjestys on lailla säännelty ja tästä syystä sopimuksien kannattaisi olla samansisältöiset.