Kaupungin infrarakentamisen kiertotalous ja kestävä kehitys : muutoksen johtaminen kohti hiilineutraalia Espoota 2030

Abstract

Opinnäytetyön tavoite on selvittää miten henkilöstön motivaatiotekijöitä voidaan parantaa niin että Espoon infrarakentamisen ja kunnossapidon hiilineutraalius vuonna 2030 saavutetaan. Opinnäytteen tarkoituksena on kehittää ja jalkauttaa toimintatapoja muutoksen läpivientiin Kaupunkitekniikan keskuksessa.

Opinnäytteen toimeksiantaja on Espoon kaupunki / Kaupunkitekniikan keskus, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää alueen infraa. Kehittämistehtävänä on löytää sellaisia motivaatiota edistäviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttavia nimenomaan infrarakentamisen ja kunnossapidon sektorilla.

Tietoperustassa käsitellään muutosjohtajuutta ja hyödynnetään tutkimus- ja teoriatietoa organisaation kyvykkyydestä muutokseen, merkityksellisyyden kokemisesta, tunteiden ymmärtämisestä, kannustavasta johtamisesta ja verkostojen vaikuttavuudesta asenteiden muuttumiseen sekä aktiivisen että monikanavaisen viestinnän tarpeellisuudesta.

Opinnäyte tarkastelee monimenetelmällisellä tutkimusotteella käytännössä todettuja haasteita siitä, miksi ympäristöystävällisempien toimenpiteiden jalkautus etenee kaupunkiorganisaatiossa huonosti ja hitaasti. Kaupunkitekniikan henkilöstölle järjestettiin kysely kesällä 2022 kartoittamaan työntekijöiden mielipiteitä tähän asti tehdystä ilmastotyöstä ja pyydettiin ideoita jatkon tehokkaiksi ilmastotoimenpiteiksi omassa työssä ja koko organisaation tasolla. Kysely lähti 531 sähköpostiosoitteeseen ja siihen vastasi 152 henkilöä. Keväällä 2023 haastateltiin infrarakentamisen ja infran kunnossapidon kolmea päällikköä. Haastattelut toteutettiin opinnäytteen kirjoittamisen loppusuoralla, jotta henkilöstökyselyn vastauksia ja teoriaosuuden tietoja voitiin käyttää alustuksena esihenkilöiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Johtopäätöksiä ja tulkintaa sellaisista toimenpiteistä, joilla on positiivista vaikutusta juuri Kaupunkitekniikan henkilöstön ohjaamisessa, voitiin näin paremmin tehdä.

Henkilöstön motivaation parantamisen johtopäätöksenä on, että ilmastopositiivista muutosta ei saada aikaan sitä perinteisen käsityksen mukaisesti johtamalla, vaan muutosta enemmänkin ohjataan henkilöstössä, joka tasolla ja joka suuntaan. Jokainen työntekijä ottaa ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseen omaan työhönsä ja toimii parhaimmillaan organisaatiossa muutosagenttina, asian puolesta puhujana. Johtaja ohjaa esimerkillään asenteiden sisäistämistä määrittelen jämäkästi ja johdonmukaisesti toiminnan linjat sekä toimii tukena ja palkitsee tavoitteellista toimintaa. Motivaation lisääminen perustuu työkulttuurin kehittämiselle; turvallisuutta ja merkityksellisyyden kokemista on työyhteisössä luotava. Vaikka tulevaisuus näyttää synkältä, niin ihmisillä on aina kuitenkin olemassa valinnan mahdollisuus toimia toisin – ilmaston kannalta paremmin. Kun työntekijä kokee olevansa osa ratkaisua enemmän, kuin osa ongelmaa, luo se hänelle toivoa, mikä on perustavanlaatuinen tunne ilmastotyöhön motivoimiselle.

Opinnäytteen kirjallisuuskatsauksen, tutkimuksen ja tehtyjen haastattelujen perusteella vastataan esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja listataan kehitysehdotuksia niistä asioista ja toimintatavoista, jotka ovat avaintekijöitä henkilöstön motivaation parantamiselle niin, että Kaupunkitekniikan hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.