Teollisuusrakennuksen energiansäästöselvitys

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin jätteenkierrätysterminaalikiinteistöä. Kiinteistöön kuuluu itse jätteenkierrätysterminaalin/hallin lisäksi hallin yhteyteen myöhemmin rakennettu toimistosiipi ja kaksikerroksinen aulaosa, jossa ovat edustustilat sekä saunaosasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota tilaajalle konkreettisia energian säästämiseen sekä järjestelmien perusparannukseen liittyviä ehdotuksia. Kiinteistön energiankulutusta tutkittiin tilaajalta saatujen sähkön- ja kaukolämmönkulutuksen tietojen pohjalta. Kiinteistön energiankulutuksen tutkimiseen kehitettiin laskuri, jonka avulla pystyttiin laskemaan vertailukulutus kiinteistölle. Laskuri lajitteli myös sähkön kulutusosat omiin kategorioihin. Työn alussa laskettiin kyseisellä laskurilla vertailukulutus kiinteistön sähkön- ja kaukolämmönkulutukselle. Saatujen tulosten pohjalta tutkittiin kiinteistön suurimpia energiaa kuluttavia laitteita. Siten tutkittiin taloudellisesti kannattavimpia ja helpompia tapoja saavuttaa energiansäästöä. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että teoreettinen vertailukulutus ei vastaa toteutunutta kulutusta. Kiinteistön sähkönkulutus oli korkeampi kuin teoreettinen vertailukulutus. Tämä johtui osaksi ainakin siitä, että saaduissa kokonaiskulutustiedoissa oli mukana sekä kiinteistön että tuotantolaitteiden kulutukset. Vertailukulutuksessa ei pystytty huomioimaan tuotantolaitteiden kulutusta ollenkaan, kun laitteista ei ollut teknisiä tietoja saatavilla. Työssä havaittiin, että kiinteistön energiantehokkuutta voidaan edistää seuraavilla toimenpiteillä. Kiinteistön vanhojen valaisimien vaihtaminen energiatehokkaampiin malleihin voisi tutkimuksen perusteella tuoda jopa 60 % säästön vuotuisessa sähkönkulutuksessa. Samoin lämmönjakokeskuksen päivittämisellä voitaisiin saavuttaa jopa 20–25 % säästö kiinteistön kaukolämmönkulutuksessa. Tämä johtopäätös perustuu siihen, että lämmönjakokeskus on 28 vuotta vanha ja siinä havaittiin useita osittaisia vaurioita. Tämä tarkoittaa, ettei lämmönjakokeskus enää toimi optimaalisesti. Lämmitysjärjestelmän päivityksestä tehtiin myös kustannusarvio. Osan kiinteistön sähkönkulutuksen säästöistä voi saavuttaa nopeasti ja vähäisin kustannuksin, mikä tuottaa kiinteistöä hallinnoivalle yritykselle taloudellista hyötyä.