Toimeksiantajayrityksen esihenkilön ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen kehittäminen
Andersson, Minja (2023)
Andersson, Minja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822829
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana toimi toimeksiantajayrityksessä toteutettu henkilöstötutkimus ja siinä esiin nousseet asiat. Työn tavoitteena oli selvittää, millaiseksi työntekijät kokevat vuorovaikutuksensa esihenkilön kanssa tällä hetkellä, millaisia kehittämisenkohteita he siinä näkevät ja millä keinoin vuorovaikutusta voitaisiin lähteä parantamaan. Tietoperusta rakentuu työhyvinvoinnin ja sen tutkimuksen pohjalle sekä ymmärrykselle työyhteisön vuorovaikutussuhteista. Sekä työhyvinvointia että työyhteisön vuorovaikutusta tarkastellaan erityisesti esihenkilön ja työntekijän näkökulmista.
Koska tavoitteena oli ymmärtää työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä vuorovaikutuksesta esihenkilön kanssa, työ toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä hyödynnettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Menetelmänä tutkimuksessa toimi teemahaastattelu, jonka teemat muodostuivat työn tavoitteista. Haastattelut toteutettiin yhden päivän aikana työntekijöiden työajalla heidän työpaikallaan. Haastateltavia oli yhteensä kuusi, ja heidän valintansa perustui vapaaehtoisuuteen ja työsuhteen kestoon.
Haastatelluista työntekijöistä suurin osa koki tällä hetkellä vuorovaikutuksensa esihenkilön kanssa hyväksi. Tästä huolimatta kuitenkin jokainen haastateltavista toivoi enemmän vuorovaikutusta esihenkilönsä kanssa. Esihenkilön tavoitettavuus ja läsnäolo sekä erilaisten keskustelujen tärkeys nousivat haastatteluissa selkeästi esiin vuorovaikutusta parantavina tekijöinä. Joitakin viitteitä LMX-teorian mukaisesta työntekijöiden jakaantumisesta sisä- ja ulkopiiriin vuorovaikutussuhteensa perusteella oli myös havaittavissa haastatteluaineistossa.
Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajayritykselle tärkeää tietoa siitä, millaiset tekijät ovat työntekijöille merkityksellisiä vuorovaikutuksessa esihenkilön kanssa. Tämän tiedon pohjalta yrityksen on mahdollista lähteä kehittämään toimintatapoja ja käytänteitä, jotka edistävät esihenkilön ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja sitä kautta työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista perehtyä esihenkilön näkemyksiin ja kokemuksiin vuorovaikutuksesta työntekijöiden kanssa sekä selvittää tämän tutkimuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia vuorovaikutukseen.
Koska tavoitteena oli ymmärtää työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä vuorovaikutuksesta esihenkilön kanssa, työ toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä hyödynnettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Menetelmänä tutkimuksessa toimi teemahaastattelu, jonka teemat muodostuivat työn tavoitteista. Haastattelut toteutettiin yhden päivän aikana työntekijöiden työajalla heidän työpaikallaan. Haastateltavia oli yhteensä kuusi, ja heidän valintansa perustui vapaaehtoisuuteen ja työsuhteen kestoon.
Haastatelluista työntekijöistä suurin osa koki tällä hetkellä vuorovaikutuksensa esihenkilön kanssa hyväksi. Tästä huolimatta kuitenkin jokainen haastateltavista toivoi enemmän vuorovaikutusta esihenkilönsä kanssa. Esihenkilön tavoitettavuus ja läsnäolo sekä erilaisten keskustelujen tärkeys nousivat haastatteluissa selkeästi esiin vuorovaikutusta parantavina tekijöinä. Joitakin viitteitä LMX-teorian mukaisesta työntekijöiden jakaantumisesta sisä- ja ulkopiiriin vuorovaikutussuhteensa perusteella oli myös havaittavissa haastatteluaineistossa.
Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajayritykselle tärkeää tietoa siitä, millaiset tekijät ovat työntekijöille merkityksellisiä vuorovaikutuksessa esihenkilön kanssa. Tämän tiedon pohjalta yrityksen on mahdollista lähteä kehittämään toimintatapoja ja käytänteitä, jotka edistävät esihenkilön ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja sitä kautta työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista perehtyä esihenkilön näkemyksiin ja kokemuksiin vuorovaikutuksesta työntekijöiden kanssa sekä selvittää tämän tutkimuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia vuorovaikutukseen.