Työhyvinvointikoulutusta organisaation ja yksilön eduksi
Huhtamäki, Aino Mari; Pesonen, Annukka; Puotiniemi, Maria (2014)
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091213918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091213918
Tiivistelmä
Oulun ammattikorkeakoulussa on järjestetty alueen organisaatioille Työhyvinvointivalmentaja-koulutusohjelmaa. Koulutusohjelma syntyi alueen yritysten ja organisaatioiden tarpeesta kehittää työhyvinvointiaan.
Koulutuksista saadun palautteen perusteella koulutusta on kehitetty edelleen moniammatillisesti opettajien ja alueen asiantuntijoiden voimin. Tuloksena on positiiviseen psykologiaan ja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointinäkemykseen pohjautuva monialainen työhyvinvointivalmentaja-koulutusohjelma. Siihen osallistuneet saavat monipuolisia valmiuksia työyhteisöjensä ja -organisaatioidensa työhyvinvoinnin edistämiseen.
Yhtenä koulutuksen punaisena lankana on alusta pitäen ollut työhyvinvointisuunnitelman laatiminen omaan työorganisaatioon. Työhyvinvointisuunnitelman on tarkoitus toimia työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen välineenä sekä työhyvinvointivalmentajan oman työn suunnittelun ja toteuttamisen työkaluna. Koulutusohjelma onkin auttanut alueen työyhteisöjä parantamaan olemassa olevia toimintamallejaan sekä edistämään työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin kautta myös kilpailukykyään.
Koulutuksesta saadun palautteen perusteella työhyvinvointivalmentaja-koulutusohjelmalla on ollut konkreettista vaikutusta alueen työyhteisöihin. Koulutuksessa saatu oppi, oman ymmärryksen lisääntyminen ja työhyvinvoinnin asiantuntijuus eivät ole jääneet vain yksilötasolle, vaan työhyvinvointivalmentajat ovat soveltaneet oppimaansa aktiivisesti oman organisaationsa käytäntöihin. Varmuuden ja rohkeuden lisääntyminen ovat ohjanneet työhyvinvointivalmentajia muun muassa työhyvinvointikartoitusten organisoimiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen organisaatiossaan, työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen sekä inhimillisten asioiden huomioimiseen organisaatiomuutoksissa.
Koulutuksista saadun palautteen perusteella koulutusta on kehitetty edelleen moniammatillisesti opettajien ja alueen asiantuntijoiden voimin. Tuloksena on positiiviseen psykologiaan ja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointinäkemykseen pohjautuva monialainen työhyvinvointivalmentaja-koulutusohjelma. Siihen osallistuneet saavat monipuolisia valmiuksia työyhteisöjensä ja -organisaatioidensa työhyvinvoinnin edistämiseen.
Yhtenä koulutuksen punaisena lankana on alusta pitäen ollut työhyvinvointisuunnitelman laatiminen omaan työorganisaatioon. Työhyvinvointisuunnitelman on tarkoitus toimia työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen välineenä sekä työhyvinvointivalmentajan oman työn suunnittelun ja toteuttamisen työkaluna. Koulutusohjelma onkin auttanut alueen työyhteisöjä parantamaan olemassa olevia toimintamallejaan sekä edistämään työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin kautta myös kilpailukykyään.
Koulutuksesta saadun palautteen perusteella työhyvinvointivalmentaja-koulutusohjelmalla on ollut konkreettista vaikutusta alueen työyhteisöihin. Koulutuksessa saatu oppi, oman ymmärryksen lisääntyminen ja työhyvinvoinnin asiantuntijuus eivät ole jääneet vain yksilötasolle, vaan työhyvinvointivalmentajat ovat soveltaneet oppimaansa aktiivisesti oman organisaationsa käytäntöihin. Varmuuden ja rohkeuden lisääntyminen ovat ohjanneet työhyvinvointivalmentajia muun muassa työhyvinvointikartoitusten organisoimiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen organisaatiossaan, työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen sekä inhimillisten asioiden huomioimiseen organisaatiomuutoksissa.