Kauran oljen, ruokohelven ja hakkeen sopivuus pelleteiksi
Hilli, Anu; Pyy, Jussi Pekka; Imppola, Ritva (2014)
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091213925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091213925
Tiivistelmä
Uusiutuvien energialähteiden osuuden pitäisi nousta 27 % EU:n alueen energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa biopolttoaineiden osalta pyritään lisäämään erityisesti puuperäisten polttoaineiden käyttöä sekä sähkön että lämmön tuotannossa. Myös viljelykasvien biomassoja pyritään hyödyntämään tehokkaammin, esimerkiksi biokaasun tuotannossa.
Puuperäisten raaka-aineiden ja peltobiomassojen käsittelyä voidaan helpottaa puristamalla ne pelleteiksi. Tämän työn tavoitteena oli selvittää kauran oljen sekä ruokohelven soveltuvuutta pelletöintiin ja verrata niiden ominaisuuksia purupelletteihin.
Purupelletit olivat kokeen pelleteistä parhaita. Poltto-ominaisuuksiltaan hakepelletit olivat purupellettien ohella parhaita, mutta niiden irtotiheys ja mekaaninen kestävyys olivat heikohkoja. Kauran olki pellettien kosteuspitoisuudet, tuhkapitoisuudet ja teholliset lämpöarvot olivat muihin raaka-aineisiin nähden heikoimpia.
Ruokohelpipellettien mekaaninen kestävyys ja irtotiheys vaihtelivat erinomaisesta heikohkoon. Jos ruokohelpipellettien mekaaninen kestävyys ja irtotiheys saataisiin pellettierissä tasaisen korkeaksi, ruokohelpi olisi käyttökelpoinen raaka-aine pelletöinnissä ja poltossa. Hakkeen ja ruokohelven seospelletit olivat ominaisuuksiltaan osassa pellettieriä erittäin hyviä. Näiden kahden raaka-aineen seossuhteita kannattaisikin tutkia enemmän, jotta optimaalinen seossuhde pelletöintiin löydettäisiin.
Puuperäisten raaka-aineiden ja peltobiomassojen käsittelyä voidaan helpottaa puristamalla ne pelleteiksi. Tämän työn tavoitteena oli selvittää kauran oljen sekä ruokohelven soveltuvuutta pelletöintiin ja verrata niiden ominaisuuksia purupelletteihin.
Purupelletit olivat kokeen pelleteistä parhaita. Poltto-ominaisuuksiltaan hakepelletit olivat purupellettien ohella parhaita, mutta niiden irtotiheys ja mekaaninen kestävyys olivat heikohkoja. Kauran olki pellettien kosteuspitoisuudet, tuhkapitoisuudet ja teholliset lämpöarvot olivat muihin raaka-aineisiin nähden heikoimpia.
Ruokohelpipellettien mekaaninen kestävyys ja irtotiheys vaihtelivat erinomaisesta heikohkoon. Jos ruokohelpipellettien mekaaninen kestävyys ja irtotiheys saataisiin pellettierissä tasaisen korkeaksi, ruokohelpi olisi käyttökelpoinen raaka-aine pelletöinnissä ja poltossa. Hakkeen ja ruokohelven seospelletit olivat ominaisuuksiltaan osassa pellettieriä erittäin hyviä. Näiden kahden raaka-aineen seossuhteita kannattaisikin tutkia enemmän, jotta optimaalinen seossuhde pelletöintiin löydettäisiin.