Projektijohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli reflektoida kirjoittajan omaa työtä projektijohtajana ja pelinrakentajana havainnoimalla päivittäistä työtä, yrityksen toimintatapoja ja menetelmiä ja tunnistaa kehittämistä vaativia kohteita. Toimeksiantajana toimi IT ohjelmistoliiketoimintaan erikoistunut yritys, jonka päämarkkina-alue on Suomen lisäksi muut Pohjoismaat. Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön seurantajakson kesto oli kymmenen viikkoa, jossa kirjoittaja analysoi työtään projektijohtajana, palvelupäällikkönä sekä tiimin pelinrakentajana.

Seurantajaksolle sijoittui uusien projektien käynnistyessä keskeisiä projektijohtamisen tehtäviä, jossa kirjoittaja reflektoi uuden projektin vaiheistusta, alkuvaiheen tehtäviä ja projektisuunnitelman valmistelua. Projektisuunnitelmaa tehdessään kirjoittaja vei eteenpäin projektisuunnitelmamallin kehittämistä, iteratiivisena prosessina standardoimaan keskeiset osat projektien läpivienneissä. Kehitys jatkuu tavoitteena standardoituna selkeyttämään projektien läpivientiä koko elinkaaren ajan. Osana projektisuunnitelmaa oli valmistella projektin riskien analysointi ja niiden vaikuttavuuden sekä todennäköisyyden arviointi. Tarkastelujaksoon sisältyi eri vaiheissa olevien projektien riskien seurantaa ja riskien alentamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua, josta nousi esille riskien hallintamallin kehittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Projektin elinkaaren loppupuolella olevassa projektissa pilotoinnin kehittämisen ottaminen osaksi käyttöönottoa ja muutosjohtamisen läpivientiä antoi hyviä tuloksia ja kehittämistyötä jatketaan.

Palvelujohtamisessa keskeisenä kehittämisen kohteena tarkastelujaksolla nousi palveluprosessissa palvelupyyntöjen käsittelyn kehittäminen ja läpimenoajan lyhentäminen kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Liiketoimintakriittisten järjestelmien palveluista vastuullisilla on merkittävä rooli vastata järjestelmien turvallisuuteen, kehittämistoimenpiteeksi nousi osaamisen kasvattaminen henkilöstölle.

Tiimin johtamisen keskeisenä tuloksena kehittämiskohteiksi valikoitui keskustelukulttuurin parantaminen ongelmien käsittelyn tuomiseksi osaksi tiimin vahvuutta ja voimavaroja, joustavuuden kasvattaminen kehittämään hallinnan tunteen saamista vaikeissa tilanteissa.

The aim of this Bachelor’s thesis was to reflect on the author's own work as a project leader and game builder by observing daily work, company practices and methods and identifying areas for development. The client was a company specializing in its IT software business, whose main market area is Finland and the other Nordic countries. The follow-up period of the diary-format thesis lasted ten weeks, during which the writer analyzed her work as a project manager, service manager and team quarterback.

The follow-up period included key project management tasks at the start of new projects, in which the author reflected on the phasing of the new project, the tasks of the initial phase and the preparation of the project plan. When making the project plan, the author advanced the development of the project plan model, as an iterative process to standardize the key parts of project executions. The development continues aiming of standardizing the implementation of projects throughout the life cycle. Part of the project plan was to prepare an analysis of the project's risks and an assessment of their effectiveness and probability. The review period included monitoring the risks of projects at different stages and planning the necessary measures to reduce the risks, which highlighted the measures needed to develop the risk management model.

In the project, which is nearing the end of the project's life cycle, integrating piloting into implementation and leading transformation gave good results, and the development work continues.

In service management, the development of the processing of service requests and shortening the lead time to achieve cost-efficiency emerged as a key area of development during the review period. Those responsible for the services of business-critical systems play a significant role in responding to the security of the systems, and the development measure was to increase the competence of the personnel.

As a key result of team leadership, the key development targets were improving the discussion culture to make problem handling part of the team's strength and resources and increasing flexibility to develop a sense of control even in difficult situations.