Sairaanhoitajavetoinen vastaanottotoiminta erikoissairaanhoidossa potilaiden arvioimana - Määrällinen vertailevatutkimus
Sanna-Mari, Kallio (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023073024637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023073024637
Tiivistelmä
Potilasmäärät ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa muun muassa vuodeosastopaikkojen leikkausten takia ja potilaiden hoitoa on siirretty yhä enemmän avohoidon puolelle (Salin, Liimatainen, Holmberg-Marttila, Aalto 2012, 423–426). Erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja käytti vuonna 2019 2,1 miljoonaa potilasta (THL 2020.) Jotta erikoissairaanhoidon avopuolen hoitotarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan, on pohdittava vaihtoehtoi-sia ratkaisuja kasvaneisiin potilasmääriin ja niiden hoitoon. Sairaanhoitajavetoisten vastaanottojen kehittäminen ja perustaminen antaa vaihtoehtoisen ratkaisun avohoidon palvelujen lisääntyneeseen tarpeeseen (Salin ym. 2012, 423–426.)
Tampereen yliopistollisen sairaalan Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen hoitajavetoisella vastaanotolla käy runsas määrä plastiikkakirurgisia, käsikirurgisia sekä ortopedisiä potilaita saamassa tapaturman jälkeistä sekä toimen-pinteen jälkeistä haavahoidollista jatkohoitoa. Opinnäytetyön tarve nousi esille silloisen Tuki- ja liikuntaelinkes-kuksen osastohoitajan sekä ylilääkärin kiinnostuksesta potilaiden palvelukokemuksista hoitajavetoiseen vas-taanottotoimintaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Tampereen Yliopistollinen sairaala ja vielä tarkemmin Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen osasto, TUOS.
Opinnäytetyössä tutkittiin potilaiden kokemuksia hoitajavetoisesta vastaanottotoiminnasta erikoissairaanhoidos-sa. Tutkimukseen otettiin mukaan myös potilaiden kokemukset lääkärivetoisesta vastaanottotoiminnasta, jotta saatiin vertaileva näkökulma, jonka avulla pystyttiin tukemaan tutkimushypoteesia, eli potilaat ovat tyytyväisem-piä hoitajavetoiseen vastaanottotoimintaan kuin lääkärivetoiseen vastaanottotoimintaan. Tutkimusaineisto kerät-tiin Tampereen yliopistollisen sairaalan omalla palvelukokemusmittarilla kesällä 2021.
Tutkimustulosten analyysissä huomattiin, että potilaat olivat joko erittäin tai hyvin tyytyväisiä sekä hoitajavetoi-seen vastaanottotoimintaan että lääkärivetoiseen vastaanottotoimintaan. Opinnäytetyöllä ei pystytty näyttämään toteen asetettua hypoteesia, jonka mukaan potilaat olisivat tyytyväisempiä hoitajavetoiseen vastaanottotoimin-taan kuin lääkärivetoiseen toimintaan.
Jotta jatkossa saataisiin potilaiden todellinen kokonaiskuva hoitajavetoisesta vastaanottotoiminnasta, olisi hyvä luoda täysin oma kyselytutkimus, joka on suunnattu vain Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen hoitohuoneen potilaille. Uudenlaisen kyselyn avulla pystyttäisiin kartoittamaan potilaiden palvelukokemuksia sekä tarpeita hoitajavetoi-sesta vastaanottotoiminnasta ja näin ollen kehittämään toimintaa paremmaksi, tehokkaammaksi sekä potilaiden tarpeita vastaavaksi. Myös hoitajavetoisen vastaanoton hyötyjä ja haittoja voisi tarkastella lähemmin, jotta toi-mintaa voitaisiin kehittää myös hoitajien kannalta sujuvammaksi. Hyötyjen ja haittojen tarkastelun kautta voitai-siin vaikuttaa muun muassa lääkäreiden työmäärään esimerkiksi erilaisten tehtävän siirtojen myötä.
Tampereen yliopistollisen sairaalan Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen hoitajavetoisella vastaanotolla käy runsas määrä plastiikkakirurgisia, käsikirurgisia sekä ortopedisiä potilaita saamassa tapaturman jälkeistä sekä toimen-pinteen jälkeistä haavahoidollista jatkohoitoa. Opinnäytetyön tarve nousi esille silloisen Tuki- ja liikuntaelinkes-kuksen osastohoitajan sekä ylilääkärin kiinnostuksesta potilaiden palvelukokemuksista hoitajavetoiseen vas-taanottotoimintaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Tampereen Yliopistollinen sairaala ja vielä tarkemmin Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen osasto, TUOS.
Opinnäytetyössä tutkittiin potilaiden kokemuksia hoitajavetoisesta vastaanottotoiminnasta erikoissairaanhoidos-sa. Tutkimukseen otettiin mukaan myös potilaiden kokemukset lääkärivetoisesta vastaanottotoiminnasta, jotta saatiin vertaileva näkökulma, jonka avulla pystyttiin tukemaan tutkimushypoteesia, eli potilaat ovat tyytyväisem-piä hoitajavetoiseen vastaanottotoimintaan kuin lääkärivetoiseen vastaanottotoimintaan. Tutkimusaineisto kerät-tiin Tampereen yliopistollisen sairaalan omalla palvelukokemusmittarilla kesällä 2021.
Tutkimustulosten analyysissä huomattiin, että potilaat olivat joko erittäin tai hyvin tyytyväisiä sekä hoitajavetoi-seen vastaanottotoimintaan että lääkärivetoiseen vastaanottotoimintaan. Opinnäytetyöllä ei pystytty näyttämään toteen asetettua hypoteesia, jonka mukaan potilaat olisivat tyytyväisempiä hoitajavetoiseen vastaanottotoimin-taan kuin lääkärivetoiseen toimintaan.
Jotta jatkossa saataisiin potilaiden todellinen kokonaiskuva hoitajavetoisesta vastaanottotoiminnasta, olisi hyvä luoda täysin oma kyselytutkimus, joka on suunnattu vain Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen hoitohuoneen potilaille. Uudenlaisen kyselyn avulla pystyttäisiin kartoittamaan potilaiden palvelukokemuksia sekä tarpeita hoitajavetoi-sesta vastaanottotoiminnasta ja näin ollen kehittämään toimintaa paremmaksi, tehokkaammaksi sekä potilaiden tarpeita vastaavaksi. Myös hoitajavetoisen vastaanoton hyötyjä ja haittoja voisi tarkastella lähemmin, jotta toi-mintaa voitaisiin kehittää myös hoitajien kannalta sujuvammaksi. Hyötyjen ja haittojen tarkastelun kautta voitai-siin vaikuttaa muun muassa lääkäreiden työmäärään esimerkiksi erilaisten tehtävän siirtojen myötä.