AVEK-toiminnan merkitys arjessa selviytymisessä ikäihmisten ja heidän omaistensa kokemana

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla AVEK-toimintaan osallistuneiden yli 80-vuotiaiden yksin asuvien oululaisten ikäihmisten ja heidän omaistensa kokemuksia siitä, millainen merkitys AVEKtoiminnalla on arjessa. Läheisauttajatoiminta on vapaaehtoisten toimijoiden tuottamaa palvelua. Sitä ohjaa ja koordinoi Oulun Seudun Setlementti ry:n AVEK-koordinaattori, jolla on kuntoutuksen ohjaajan koulutus. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani on ikäihmisten arjessa selviytymiseen vaikuttavat asiat: psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavat seikat sekä ikääntymisen merkityksiä arjessa selviytymiseen. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tieteenfilosofisena taustana on fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt avointa haastattelua. Haastattelin kahta kotona yksin asuvaa ikäihmistä ja kahta omaista. He ovat olleet toiminnassa mukana 2–4 vuotta. Aineiston analysoin aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla. Sen perusteella ikäihmisten ja omaisten haastatteluista muodostui kolme yhteistä pääluokkaa: ihmissuhde, yhteinen toiminta sekä toiminnan jatkuvuus ja säännöllisyys ikäihmisen tukena. Ikäihmisille muodostui kaksi omaa pääluokkaa: itsenäisyyttä tukeva toiminta sekä kannustava ja aktivoiva toiminta. Omaisille muodostui neljä pääluokkaa: omaisen jaksamisen tukeminen, toimiva ja monipuolinen palvelu, huolen vähenemisen merkitys sekä yhteistyön merkitys. Tutkimustulosten perusteella ikäihmiset ja heidän omaisensa kokivat läheisauttajatoiminnan erittäin merkitykselliseksi, kun kyse on arjessa selviytymisestä. Haastatellut pitivät läheisauttajatoimintaa sosiaalisen verkoston lisänä. He eivät rinnastaneet sitä varsinaiseen kotipalveluun eivätkä myöskään kokeneet, että toiminta edistäisi konkreettisesti kotona asumista. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä läheisauttajatoiminnan edistävän monipuolisesti ikäihmisten psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä, koska se vaikuttaa ikäihmisten henkilökohtaiseen autonomiaan, sosiaaliseen arvostukseen, turvallisuuden tunteeseen ja rationaalisuuteen. Tietoa voidaan hyödyntää, kun ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja arvioidaan ja organisoidaan ja niiden laatua kehitetään. Tiedot antavat myös ideoita läheisauttajien koulutukseen, kun tavoitteena on ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen ja arjessa selviytyminen. Läheisauttajatoiminnalla on ikäihmisille kuntoutuksellinen merkitys, jota toteutetaan asiakaslähtöisesti asiantuntijoiden organisoimana, mutta koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Tavoitteena on vastata ikäihmisten psykososiaalisen tuen tarpeisiin ja edistää arjessa selviytymistä.