Pitkäaikaissäästäminen eläkesäästämisen keinona

Abstract

Sidottu pitkäaikaissäästäminen (ps) lanseerattiin Suomen sijoitusmarkkinoille keväällä 2010. Verotuetut ps-sopimukset lisäsivät tarjontaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen markkinoilla. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Sampo Pankin Tuiran konttori, jossa opinnäytetyön sisältöä mahdollisesti tullaan hyödyntämään sijoitusneuvojien koulutus- sekä tukimateriaalina.

Opinnäytetyön päätavoitteena on kartoittaa ps-lain luomiseen johtaneita tekijöitä sekä ps-sopimusten eroja muihin vapaaehtoisen eläkesäästämisen keinoihin. Toisena tavoiteena oli perehtyä ps-sopimuksen hankinnan kannattavuuteen eläkesäästäjän näkökulmasta katsottuna. Edellä esitettyjä tavoitteita yhdistävänä tekijänä on eläsäästäjien tiedon lisääntyminen, jotta he saisivat paremmat edellytykset tehdä järkevä ja kannattava investointipäätös eläkepäiviensä varalle.

Tutkimuksen tavoitteita lähestyttiin kartoittamalla yleistä suomalaista eläkejärjestelmää sekä syitä vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. Työssä käsitellään myös lähtökohdat ps-laille sekä sidotun pitkäaikaissäästämisen laki. Vertailtavuuden vuoksi myös ruotsalainen pitkäaikaissäästämisjärjestelmä sekä Suomessa pitkään ainoana vapaaehtoisen eläkesäästämisen keinona ollut eläkevakuutus on käyty läpi. Muista pitkäaikaisista sijoittamisen keinoista työssä on keskitytty suoriin osakkeisiin, rahastoihin sekä sijoitusvakuutuksiin. Ps-sopimuksen hankinnan kannattuvuutta on pyritty kuvaamaan verotuksen, riskien sekä kulujen kannalta. Opinnäytetyö on toteutettu vetoketjumallin avulla, joten saadut tulokset on esitetty jo tekstin sisällä. Aineistona työssä on käytetty paitsi alan julkaisuja myös laki tekstejä sekä toimeksiantajalla jo olemassa ollutta tietoa.

Syitä ps-järjestelmän luomiseen on useita. Toisaalta ps-sopimukset lisäävät kilpailua vapaaehtoisen eläkesäästämisen markkinoilla, mutta myös poliittiset lähtökohdat saattoivat vaikuuttaa ps-lain syntymiseen. Ps-sopimuksen hankinta osaksi sijoitussalkkua on veroetujen takia kannattavaa, jos säästäjän ei tarvitse pantata varoja ja säästäjä sijoittaa varansa korkean osingon matalariskisiin sijoituskohteisiin. Koska ps-sopimukset ovat olleet markkinoilla vasta vähän aikaa, on jatkotutkimukselle useita mahdollisuuksia.

The bound long-term pension saving was launched in Finnish investment markets in the spring of 2010. The Finnish government promotes pension saving contracts, by giving tax benefits to pension savers. These contracts provided a new servise in the market of pension savings. The client company for this thesis is Sampo Pankki where the thesis will be used as training and support material for the financial advisors.

The main objective of the thesis is to determine the reasons which led to the creation of act on long-term saving as well as the main differences between long term pension saving contracts and other forms of voluntary pension saving. The second objective was to focus on the profitability of these contracts from the perspective of the pension saver. The shared characteristic in the previous objectives was the aim to increase knowledge in order to make it easier for the savers to rational and profitable decision regarding their pension.

The beginning of the thesis focuses on the Finnish pension system and the reasons for voluntary pension saving. Furthermore the thesis also includes the motives for the act on long term saving. Similar to the Finnish pension savings contract the Swedish bound long-term pension savings system is discussed. The Finnish pension insurances together with shares, funds and investment incurances are dealt with in order to help to compare the investment products. The profitability of the contracts is considered from the viewpoint of taxation, risks and costs. The results of the thesis are presented together with the theoretical backround which involves subject related publications, laws and information provided by the client company.

There are several different reasons behind the Finnish pension savings system. In one perspective, the contracts increase competition in the field of Finnish voluntary pension savings. On the other hand, there might have been even political reasons behind the new pension savings system. A pension savings contract as a part of an investment portfolio can be economic provided the saver does not need to use the savings as collateral, and the investment return high dividends with low risks. Since these contracts have been in the investment market for only a sort period of time, more analysis of the topic is needed.